Perjantaina 31. lokakuuta ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili lukiolla puhumassa ajankohtaisista asioista.

Areena täyttyy nopeasti opiskelijoista. Tunnelma on odottava ja tilassa kuuluu puheensorinaa. Haastattelijat Olli Puumalainen ja Joonas Paukkunen jakavat ohjeita tilaisuuden aikana toimimisesta ja virtuaaliseinälle kysymysten lähettämisestä. Tulee tieto vieraan saapumisesta ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) juonnetaan sisään. Tapahtuman aikana puhutaan kolmesta ulkopolitiikkaan kuuluvasta aiheesta: Ukrainan tilanteesta, Suomesta ulkopoliittisena toimijana ja kansainvälisestä politiikasta.

Oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä kertoo, että idea tapahtumasta syntyi oppilaskunnassa ja pian idean ympärille kerääntyi asiasta kiinnostunut työryhmä. Etenkin Ukrainan tilanne oli ollut paljon esillä lehdistössä ja se kiinnosti ihmisiä. Ulkoministeriöltä oli kysytty mahdollisuutta, että joku saapuisi lukiolle puhumaan ajankohtaisista aiheista. Myöntävä vastaus saatiin pian kysymyksen lähettämisen jälkeen.
[pullquote-right]
“Olihan järjestämisessä paljon työtä.”
[/pullquote-right]
”Olihan järjestämisessä paljon työtä, mutta viime vuoden EU-vaalipaneelista tulleella kokemuksella ja hyvällä tiimillä tilaisuus saatiin kuitenkin järjestettyä melko helposti”, Niemelä toteaa.

Mistä Ukrainan tilanteessa on kyse?

Ensimmäisenä otettiin käsittelyyn Ukrainan tilanne. Tuomiojan mukaan tilanteen ymmärtämiseksi täytyy tuntea historiaa. Pitää tietää, mitä Ukraina todellisuudessa merkitsee Venäjälle; onhan Venäjän valtio alun perin syntynyt juuri Kiovan alueelle.

Vaikka tilanteesta ei enää juurikaan puhuta mediassa, se ei ole ohi. Tuomioja painottaa, että median objektiivisuutta pitää pohtia, ja myös ”laatulehdissä” voi tahattomasti esiintyä väärää tietoa, joten kriittisyys uutisia lukiessa on tärkeää. Sotilaallinen voima ei ole konfliktitilanteissa ainoa keino, vaan nykyään puhutaan myös niin sanotusta informaatiosodasta, jossa propagandalla on suuri merkitys.

Ukrainan tilanne on saanut paljon huomiota osakseen Venäjän harjoittaman voimapolitiikan takia. Nykyaikana ei ole koettu vastaavaa toisen valtion alueelle tunkeutumista, mikä kiinnostaa ja myös pelottaa ihmisiä. Pohdinnat uudesta kylmästä sodasta ovat kuitenkin Tuomiojan mukaan turhia, sillä Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja joitakin suurvaltoja lukuun ottamatta muuta maailmaa ei kiinnosta tilanne Krimillä ja kylmän sodan aikaista maailman kahtiajakautumista ei tule tapahtumaan.

Suomen ulkopolitiikassakin pitäisi keskittyä luontoon

Seuraavaksi siirryttiin Suomeen ulkopoliittisena vaikuttajana. Tuomiojan mukaan ulkopolitiikan tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tavat ja maailma ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana ja valtioiden välillä on keskinäinen riippuvuus. Yksikään maa ei pärjää omillaan. Suuria kysymyksiä ovat myös biodiversiteetin väheneminen ja ilmastonmuutos, sillä sen on huomattu tuottavan sotilaallisia konflikteja. Tuomiojan mukaan Suomen suurin uhka onkin kestämätön kehitys.

Tuomiojan mielestä Suomen ei tarvitse liittyä puolustusliitto Natoon. Suomella ja Natolla on hyvä kumppanuussuhde mutta Suomi haluaa säilyttää hyvät välit kaikkiin naapurimaihinsa. Venäjän ja Suomen välinen raja on rajoista turvallisin, sillä Venäjän rajaongelmat ovat muualla.

ISIS-terroristijärjestön toiminnasta tuli paljon kysymyksiä. Pohdittiin muun muassa sitä, miten Suomi aikoo suhtautua ISISin joukoissa taistelleisiin suomalaisiin, jotka aikovat palata takaisin kotimaahan. Pitäisikö heitä päästää takaisin Suomeen?
[pullquote-right]
“Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen.”
[/pullquote-right]
”Suomen kansalaiselta ei voi estää pääsyä takaisin Suomeen, mutta heitä pitäisi ehdottomasti seurata”, Tuomioja toteaa. ”Pitäisi keskittyä estämään sotilaiden lähtö ISISin joukkoihin. Kotimaahan palatessaan he ovat riski turvallisuudelle ja mahdolliset sotarikoksetkin on otettava huomioon.”

Rauhan edistämiseksi maailmalla Suomella on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa merkittävä osuus kriisinhallinnassa. Täältä tulevat parhaat rauhanturvaajat, sillä noin 90 % heistä on vapaaehtoisia reserviläisiä. Suomalaisiin on maailmalla korkea luottamus.

Mitä kansainvälisessä politiikassa tapahtuu?

Viimeisenä aiheena oli kansainvälinen politiikka. Tuomiojan mukaan kansainvälisellä tasolla valtioiden lisäksi valtaa käyttävät ylivaltiolliset elimet kuten Euroopan Unioni, kansalaisjärjestöt kuten Amnesty ja monikansalliset yritykset. Myös terroristijärjestöt vaikuttavat kansainväliseen politiikkaan. Opiskelijoita kiinnosti Euroopan ulkopuolisten maiden, kuten Venäjän ja Kiinan, lisääntynyt valta. Tuomiojan mielestä siitä ei pitäisi tulla ongelmaa, sillä Eurooppa on ollut yliedustettu asukasmääräänsä nähden kansainvälisessä politiikassa. Suurena kiinnostuksen aiheena olivat myös Yhdysvaltojen toimet Aasiassa:
[pullquote-right]
“EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin.”
[/pullquote-right]
”Sen toiminta Lähi-Idässä on ollut vaihtelevaa. Eri tilanteissa sen toimia tulee arvioida eri tavalla. Muutamia vuosia sitten Irakissa toiminta meni täysin pieleen, mutta nyt Yhdysvaltojen ajamasta rauhanprosessista pitää antaa heille täysi tunnustus”, Tuomioja selittää. ”Mutta suuretkaan valtiot eivät voi toimia yksin, EU:n olisi pitänyt herätä aikaisemmin.”

Lukiolaiset olivat myös huolissaan Pohjois-Koreasta. Kuinka suuri uhka se on maailmalle?

[column size=”two-third”]”Kun maalla, jolla on epävakaa hallinto, on ydinaseita ja jonkin verran laukaisukapasiteettia, on siitä uhkaa lähivaltioille. Suurimman uhan se kuitenkin tuottaa omille kansalaisilleen”, Tuomioja toteaa. ”Pohjois-Koreaa pitkään tukenut Kiinakin on yhtä huolissaan kuin muut maat.”

Suurin osa maailman maista on sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita ja ne maat, joilla niitä on, ovat sitoutuneet vähentämään niitä. Tosiasiassa ydinaseiden määrä ei juurikaan ole vähentynyt, eikä niiden rakennustaito katoa mihinkään.

Tilaisuus sujui hyvin

Alun teknisistä ongelmista huolimatta tapahtuma eteni luontevasti. Haastattelijoilla oli vain muutama kysymys valmiina jokaisesta pääaiheesta ja melkein koko keskustelu pohjautuikin yleisön lähettämiin kysymyksiin. Tilaisuuden loputtua Tuomiojaa kiittivät puheenjohtaja Sara Niemelä, Järvenpään kaupungin koulutusjohtaja Jari Lausvaara ja lukion rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Muistoksi vierailusta ministerille ojennettiin pari saunavihtaa aiheeseen sopivaan sanomalehtiartikkeliin käärittynä.[/column]
[column size=”one-third” last=”true”]

Periytyykö kiinnostus politiikkaan?

Erkki Tuomioja on toiminut poliitikkona useita kymmeniä vuosia. Miten hän päätyi politiikan pariin?
”Olin jo kouluaikoina hyvin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisesti aktiivinen. Myös opiskelu ulkomailla toi kansainvälisen politiikan seuraamisen ajoissa mukaan. On politiikka myös jonkinasteinen sukuvika; kolme neljästä isovanhemmastani toimivat eduskunnassa”, Tuomioja kertoo.[/column]

Alunperin kirjoittanut Aliisa Rantanen

Lukion oppilaskunnan vuosikokous 2014 pidettiin torstaina 6. helmikuuta. Tilaisuuden massiivinen mainonta niin Wilmassa, kovaäänisissä kuin info-televisiossakin tuotti tulosta: päivän polttavaa politiikkaa oli seuraamassa ennätyspaljon lukion opiskelijoita.

Oppilaskunnan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toisen vuoden opiskelija Sara Niemelä. Niemelä peittosi vastaehdokkaaksi saamansa Ossi Kallion huimasti äänin 27 – 2. Niemelällä on taustaa hallituksen toimintavastaavan tehtävistä ja ensimmäistä vuottaan opiskeleva Kallio toimi hallituksen tiedottajana.

Varapuheenjohtajaksi valittiin neljän ehdokkaan joukosta toisen vuoden opiskelija Roni Kokkola. Kokkolan vastaehdokkaat olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Myös Kokkola on kerännyt hallituskokemusta toimintavastaavana.

Hallituksen sihteerinä jatkaa toisen vuoden opiskelija Oiva Kumpulainen ainoana halukkaana toimeen, kuten myös kirjavastaavaksi valittiin ilman vastaehdokkaita jatkaamaan abiturientti Viivi Paavilainen opintojensa loppuajan.

Oppilaskunnan kioskitiimiin halusi yhdeksän opiskelijaa, mutta kiskatädeiksi ja namusediksi tarvittiin vain 6 henkeä. Halukkaiden joukosta karsittiin pois tulevana syksynä valmistuvat abiturientit. Kioskia alkavat pyörittää abiturientti Jonna Koskinen, toisen vuoden opiskelija Iiro Mantere sekä ensimmäisen vuoden opiskelijat Jere Kemoff, Meri Päivärinta, Marianne Turunen, Ella Kinnunen ja Ossi Kallio. Joukosta Mantereella on taustaa sekä kioskista että toimintavastaavana ja myös Koskinen on toiminut kioskissa.

Kolmeen toimintavastaavan virkaan valittiin ensimmäisen vuoden opiskelijat Vili Palokangas, Sarianna Helander ja Pelle Lindholm. Muita halukkaita ei ollut. Uutena ympäristövastaavana abiturientti Anni-Leena Lempisen tilalla aloittaa niin ikään ensimmäisen vuoden opiskelija Jani Lehtinen ilman vastaehdokkaita.

Rahaa muuhunkin kuin hallituksen karkkeihin

Puheenjohtajanvaalissa Niemelä ja Kallio pääsivät kunnolla kampanjoimaan valintansa eteen. Kuumimmaksi kysymykseksi nousi, miten oppilaskunnan rahankäyttö muuttuisi heidän valintansa myötä. Rahaa oppilaskunnan hallituksella ilmeni olevan jopa yli 16 000 euroa pahan päivän varalle. Molemmat ehdokkaat painottivat rahankäyttöä yhteisöllisyyden lisäämiseksi. ”Rahaa käytetään kaikkiin lukion opiskelijoihin”, linjasi Sara Niemelä. ”Niillä rahoilla ei hankita vain karkkeja hallitukselle.”

Mitä muuta uuden puheenjohtajan suunnitelmiin kuuluu? ”Uusi hallitus tuo tullessaan juuri erilaisia koko koulua yhdistäviä asioita. Myös yhteistyötä lukion muihin toimijoihin ja projekteihin jatketaan”, Niemelä kommentoi tuoreeltaan valintansa jälkeen. Entä miltä nyt tuntuu? ”Tuntuu hyvältä, että tulin valituksi, sillä nyt puheenjohtajana pääsen tosissani vaikuttamaan!”

Yhteisöllisyyden ohella hallituksen haasteena on myös oppilaskunnan viestinnän kehittäminen: tiedottajan virka sulautettiin vuosikokouksessa osaksi puheenjohtajiston tehtäviä. Puheenjohtajien lienee syytä panostaa myös keskinäiseen viestintäänsä. Varapuheenjohtajan pestistä väistynyt abiturientti Jesse Kareinen ohjeisti seuraajaansa pitämään hyvät suhteet puheenjohtajaan, jottei varapuheenjohtaja Kokkolan toimenkuva vaihdu Niemelän juoksupojan rooliin.

Entinen puheenjohtaja Teemu Weckström luottaa uuden hallituksen osaamiseen. ”Oppilaskunta jää hyviin käsiin”, kuultiin abiturientti Weckströmin kommentti. ”Ihan hyvältä tuntuu jättää puheenjohtajuus Saralle.”

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg