Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden päätettyä lukuvuotensa perjantaina 31. päivä jäi jäljelle vielä valmistuvat abit eli tulevat ylioppilaat. Heidän päivänsä koitti, kun koululla vietettiin 1.6. perinteistä ylioppilasjuhlaa. Juhla kokosi jälleen koulun areenan ja lehterit täyteen katsojia. Myös Järki oli paikalla seuraamassa juhlaa.

Ylioppilasjuhla on perinteikäs juhla, jota vietetään lukioilla ympäri Suomen niin keväisin kuin syksyisinkin. Se juontaa juurensa jopa yli 200 vuoden taakse 1800-luvulle. Juhlassa ylioppilaskirjoituksista selvinneet lukio-opiskelijat lakitetaan ja heistä tulee virallisesti ylioppilaita. Tänä keväänä valmistuu valtakunnallisesti noin 24 800 uutta ylioppilasta ja Järvenpään lukiosta päivälinja ja aikuislinja mukaan lukien yhteensä 235 ylioppilasta. Vuosittain lukioista valmistuu maan laajuisesti noin 30 000 ylioppilasta ja Järvenpään lukiosta noin 300 ylioppilasta.

Ylioppilasjuhlaa järvenpääläiseen tapaan

Järvenpäässä juhlapäivän helteinen sää ja auringonpaiste lämmittivät koulua, ja tuvan ollessa täynnä kylmä kenellekään ei varmasti päässyt tulemaan! Ennen juhlan virallista alkua rehtori muistutti vielä juhlaväkeä juhlan etiketistä sekä kertoi käytännön ohjeita, kuten vesipisteiden sijainnin.

Juhla alkoi valmistuvan opiskelijan Juuso Heikkilän upealla pianoesityksellä, jonka jälkeen lavalle astui pitämään puhetta ja avaussanoja aikuislinjan tuleva ylioppilas Tero Kaartinen. Hän puhui koulutuksen kehityksestä Suomessa sekä henkilökohtaisesta polustansa opinnoissa. Puheen jälkeen juhlaväki pääsi jälleen nauttimaan musiikkiesityksestä. Toisen vuosikurssin musiiki- ja tanssilinjan opiskelijat esittivät lavalla Pehmoainon kappaleen Valssi. Viimeisenä ennen rehtorin puhetta ja todistusten jakoa kuulimme riemuylioppilaiden tervehdyksen. Lavalle astuivat Abban musiikin saattelemana ylioppilaat Leena Frestadius-Huotari, Terttu Heikkinen ja Hannele Raejärvi. Kolmikko toi lavalle tuulahduksen nostalgiaa kertoessaan lukio-opinnoista puolen vuosisadan takaa. Riemuylioppilaat kuitenkin tsemppasivat ja kannustivat tulevia ylioppilaita elämässä ja onnittelivat heitä.

Rehtorin tervehdys

Juhlan alkuosan jälkeen rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi piti puheen juhlaväelle sekä tuleville ylioppilaille. Hän nosti esille tärkeintä pointteja lukio-opinnoista. Rehtori mainitsi syksyisin valmistuvien eli kolmeen ja puoleen vuoteen lukion käyvien lisääntyneen määrän sekä kertoi huolensa tekoälyn ja internetin käyttämisestä vastausten kopioimiseen lukion tehtäviä varten. Rehtori kuitenkin lisäsi ettei tekoälyä saa jättää huomiotta, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisjohtajista palkkaa mieluummin työtehtäviin tekoälyn käytön osaavia henkilöitä.

Nykyisestä lukiokoulutuksesta rehtori nosti esille 18 ikävuoteen päättyvän oppivelvollisuuden sekä maksulliset oppimateriaalit 20 ikävuoteen asti. Rehtori kuitenkin totesi maksuttomien oppimateriaalien olevan veitsenterällä nykyisen hallituksen huhtikuussa esittämän linjauksen perusteella. Maksuttomia oppimateriaaleja koskevasta uudistuksesta Järki uutisoi jo aiemmin koululla järjestetyn ulosmarssin yhteydessä.

Myös opiskelijoiden hyvinvointi oli puheessa keskeisessä roolissa. Rehtori nostikin esille areenalla järjestettävien tapahtumien tärkeyden ja vaikutuksen lukiomme ilmapiiriin. Valtakunnallisessa ulkoisessa lukiokoulutusta mittaavassa arvioinnissa Järvenpään lukion taso oli korkea ja oppilaitoksen teettämien kyselyiden perusteella opiskelijat viihtyvät hyvin lukiossa. Henkilökunnan keskuudessa on myös huomattu kuinka osa opiskelijoista jää koululle jopa oppituntien jälkeen viettämään aikaa. On kuulemma ihmetelty, miksi koululla on perjantaisin pakko kuuluttaa opiskelijoille, että nyt on aika lähteä pois. “Ei meidän aikanamme nyt ainakaan perjantaisin koululle jääty”, rehtori totesi huvittuneena.

Puheen jälkeen rehtori jakoi tuleville ylioppilaille todistukset sekä stipendit ansioituneille ylioppilaille. Etenkin eri oppiaineissa hyvin suoriutuneiden stipendejä jaettiin paljon.

Ennen todistusten ja stipendien jakoa areenalla kävi kuitenkin pienimuotoinen välikohtaus, sillä puhujanpönttö meinasi kaatua. Yleisössä ehdittiin jo kauhistua, mutta kiitos rehtorin nopeiden refleksien, puhujanpönttö saatiin pidettyä pystyssä.

Onnea ylioppilaat!

Todistusten ja stipendien jako oli juhlan pisin yksittäinen osuus, mutta sen loppumista kannatti odottaa! Osuuden jälkeen koitti nimittäin jokaisen valmistuvan opiskelijan paljon odottama hetki; ylioppilaiksi julistaminen! Rehtori julisti heidät ylioppilaiksi lauantaina 1. kesäkuuta 2024 kello 11.55. Ylioppilaiksi julistamisen jälkeen rehtori piti vielä lyhyen puheen onnitellen ylioppilaita itsensä sekä koko koulun henkilökunnan puolesta. Virallisuuksien jälkeen juhlaväkeä oli hyvä jälleen vähän piristää musiikkiesityksellä. Koko juhlaväki nousi seisomaan, kun lukion areenalla kajahti yhteislaulu Gaudeamus igitur.

Tässä vaiheessa juhla oli ajallisesti jo lähestymässä loppuaan eikä jäljellä ollut enää kuin muutama musiikkiesitys, runoesityksiä sekä ylioppilaan puhe. Ennen ylioppilaan puhetta juhlaväki kuuli ylioppilas Noémi Smatin pianoesityksen. Hän esitti ABBA:n kappaleen Slipping Through My Fingers.

Tämän jälkeen lavalle astui ylioppilas Ilmari Virman kertomaan tunnelmia valmistumisesta sekä kiittämään kanssavalmistuvia. Virman nosti humoristisesti esille monia Järvenpään lukiota ja kansallista lukiokoulutusta koskevia kokemuksia ja stereotypioita, kuten esimerkiksi omien nimikirjainten bongaamisen jäkecrush-kanavalta tai pitkässä matematiikassa derivoinnin haasteet. Hän mainitsi myös opiskelijoiden huolen maksuttoman toisen asteen kohtalosta. Eräs hyvin tärkeä pointti, jonka Virman nosti esille, oli jokaisen ylioppilaan henkilökohtainen saavutus. Hän totesi kuinka median hehkutuksesta huolimatta läheskään kaikilla ylioppilailla taikka yliopistoon päässeillä ei komeile todistuksessaan 7 laudaturia, mutta heillä on silti yhtä hyvät mahdollisuudet suoriutua hyvin elämässä.

Virmanin puheen jälkeen lavalle astuivat runoesitystä pitämään Emilia Arenius, Juuso Heikkilä sekä Minsku Paalasmaa. Tämän jälkeen toisen vuosikurssin musiikkilinjan opiskelijat sekä ylioppilas Paula Nummila esittivät juhlaväelle Nummilan itse säveltämän ja sanoittaman kappaleen Kaikki Muuttuu. Juhlan kruunasi vielä perinteikkäästi koko juhlaväen yhteislaulu Suvivirsi sekä video kolmesta ylioppilaasta vierailemassa sankarihaudoilla.

Juhla oli paikalla olevalle toimituksen jäsenille ensimmäinen laatuaan ja oikein onnistunut sellainen! Työskentelimme juhlan ajan lukion av-tiimin tilan vieressä ja ainakin av-tiimin vastuuopettaja Petra Koivu vaikutti tyytyväiseltä juhlaan. Hän kiitteli suuresti kaikkia juhlan tekemiseen osallistuneita.

Nyt kuitenkin myös toimitus jää kesätauolle. Vielä kerran onnea tuoreille ylioppilaille ja tsemppiä uusille poluille sekä hyvää ja rentouttavaa kesää myös muulle koululle ja koulun henkilökunnalle koko toimituksen puolesta!

Kirjoittanut: Eemil Pietilä

Kuvat: Iita Markkanen

Juttua korjattu 1.6. klo 22.27, korjattu pieniä kirjoitusvirheitä.

Lukiomme Jodel-kanavalla keväällä 2024 päätään nostanut kritiikki opiskelijakunnan hallituksen järjestämistä perjantaimuusiikeista eskaloitui tiistaina 21.5.2024 jopa musiikkeja soittavien mediavastaavien henkilökohtaiseksi solvaamiseksi sekä muuksi törkeäksi kiusaamiseksi ja haukkumiseksi. Tästä syystä opiskelijakunnan hallitus päätti kokouksessaan 24.5.2024 lopettaa perjantaimusiikit toistaiseksi.

Lukiomme opiskelijakunnan hallituksella on ollut jo useamman vuoden perinteenä soittaa joka perjantai ruokavälituntisin kello 11-13.05 välillä musiikkia koulun areenalla. Perjantaimusiikit ovat alunperin tarkoitettu yhteisöllisyyttä nostattavaksi tapahtumaksi parantamaan koulun ilmapiiriä. Opiskelijakunnan hallitus on pitkään pyytänyt biisitoiveita muun muassa lukion Jodel-kanavalla sekä aika ajoin myös erillisellä Forms-kyselyllä. Musiikit ovat pääosin sujuneet menneinä vuosina ilman häiriöitä.

Mutta mikä on opiskelijoiden mielipide perinteestä?

Perinne on jo pitkään otettu vastaan pääosin avosylein. Haastattelimme vapaamuotoisesti kahta koulumme abia, Nelliä ja Mayaa, perjantaimusiikin toimivuudesta sekä perinteen vaikutuksesta heidän kouluarkeensa. Haastateltavien mielipiteitä ei kuitenkaan voi yleistää jokaisen Järvenpään lukion opiskelijan mielipiteiksi.

Mitä mieltä olette olleet näistä perjantaimusiikeista?

“Mun mielestä ne on ollut todella olennainen osa koulua”, Maya toteaa. Nelli lisää musiikin piristäneen perjantaipäiviä huomattavasti. Maya antaa esimerkin tilanteesta, jolloin DJ on soittanut kappaleen “Kuumaa huumaa” jonka aikana opiskelijat ovat alkaneet tanssia wanhoja varten opittua koreografiaa. “Aina ku kävelee sinne ruokalaa tekee itekki jonku pikku dancy-dancyn!” Keskustelussa tulee ilmi ruokalassa kohdattu vallitseva lämminhenkinen tunnelma: “(opiskelijoiden) naamat ovat niin kirkkaita, iloisia!” Nelli ja Maya mainitsevat ruokalan iloisen tunnelman tarttuvan ja kestävän mahdollisesti jopa oppitunneille asti, vieden samalla stressin hetkeksi pois.

Oletteko itse ehdotelleet kappaleita ja oletteko tulleet kuulluiksi?

Nelli ei ole ehdottanut kappaleita, mutta sen sijaan Maya on tuonut toiveensa esiin kerran. Kappale toistettiin kyseisen perjantain ruokailun aikana. Nelli ja Maya kertovat, että genrejä on toistettu sekaisin laidasta laitaan: “Vähän metallia, poppia ynnä muuta sekaisin.” “On ollu kivaa et on ollu sekasin eri genrejä ja vaik nyt ei ois ollu oman mieleinen genre niin ei se mua ainakaan oo haitannut.”

Mikä kehitettävää perjantaiperinteessä ja sen toteuttamisessa olisi?

Maya aloittaa: “No qr-koodilla vois ehottaa biisejä, jotta enemmän ihmisiä näkis sen.” Nelli tuo ilmi myös sen, että musiikit saattavat olla joskus liian kovalla, mutta huomauttaa myös kappaleiden keskenäisitä äänieroista. Parivaljakko kertoo suhtautumisen kehitysehdotuksiin olleen myönteistä ja palautetta on myös kyselty forms-linkkien kautta. Maya ja Nelli ovat nauttineet perinteestä. Kaikkien kohdalla se ei kuitenkaan ole näin.

Tilanne eskaloituu

Kuitenkin etenkin lukuvuoden 2023–2024 aikana uuden opiskelijakunnan hallituksen valitsemisen jälkeen nykyiset mediavastaavat ovat saaneet huomattavat määrät tarpeetonta kritiikkiä liittyen musiikkeihin. Alkuun kritiikki oli maltillista musiikin solvaamista ja toisten musiikkimaun haukkumista, mutta kevään edetessä tilanne paheni ja kritiikki muuttui enemmän mediavastaavia ja muita DJ:n hommia hoitaneiden henkilökohtaiseksi kritisoinniksi ja suoraksi kiusaamiseksi. Tilanne eskaloitui toiseksi viimeisellä kouluviikolla tiistaina 21. toukokuuta, kun opiskelijakunnan hallituksen mediavastaavat olivat päättäneet soittaa musiikkia opiskelijoiden iloksi viimeisen kunnollisen koulupäivän kunniaksi. Tällöin mediavastaaviin kohdistui poikkeuksellinen määrä henkilökohtaista vihaa lukion Jodel-kanavalla ja osa kommenteista oli tulkittavissa jopa tappouhkauksina.

Opiskelijakunnan hallitus kirjoitti tällöin heti samana iltana julkisen kannaottonsa turvallisen tilan puolesta ja sanoi harkitsevansa tulevassa kokouksessa perjantaimusiikkien lakkauttamista toistaiseksi. Seuraavaksi lainaus kannanotosta:

Opiskelijakunnan tulisi tarjota edellytykset ja turvallinen tila, jotta kaikki sen jäsenet pystyvät toimimaan ja tekemään niitä asioita, joita he haluavat tehdä. Opiskelijakunnan toimijat ovat vapaaehtoistyöntekijöitä, ja vapaaehtoistyön tulisi olla palkitsevaa, ei pelottavaa, ahdistavaa tai vastenmielistä. Mikäli opiskelijakunnassa ei pystytä tarjoamaan edellytyksiä sen toimijoille toteuttaa esimerkiksi perjantaimusiikkeja, emme voi olla varmoja, voidaanko tätä perinnettä enää jatkaa.

opiskelijakunan puolesta,
Sami Ollinmäki, 21.5.2024

Kiusaamiselle miltei yksimielinen tyrmäys

Kannanoton julkaisemisen jälkeen lukiomme Jodel-kanvalla käytiin kiivasta keskustelua aiheesta ja lukijat tuomitsivat kiusaajat lähes yksimielisesti. Opiskelijakunnan hallituksen tietoon kantautui vain muutamia kommentteja, joissa hallitusta on syytetty herkkänahkaisuudesta ja siitä, että hallitukslla olisi mennyt kommentit liikaa tunteisiin. Kuitenkaan koulun järjestyssääntöjen ja lain nojalla minkäänalaista kiusaamista ei voida hyväksyä ja sellaiseen pitää puuttua välittömästi.

Opiskelijakunnan hallitus kokousti aiheesta perjantaina 24.5. ja tuli yksimielisesti siihen tulokseen, että perjantaimusiikit on laitettava tauolle niin pitkäksi aikaa, kunnes hallitus voi olla varma musiikkien järjestämisen turvallisuudesta. On ymmärrettävä, että ihmisillä on erilaisia musiikillisia mieltymyksiä, mutta oma mielipide tulisi ilmaista toisia kunnioittavasti eikä loukaten. Nykyinen tilanne koettiin kestämättömäksi ja jouduttiin tekemään varmasti monia harmittava päätös laittaa musiikit tauolle.

“Olen valitettavasti seurannut jonkin verran Jodelin keskusteluja” Maya kertoo ilmiselvästi pettyneenä jodlauksiin. “(Perinteen lopettaminen) on hyvin, hyvin, hyvin ikävää.” “On. Se on ollut jo pitkään perinteenä, joka tuo piristystä aina siihen perjantaipäivään”, Nelli ja Maya toteavat harmistuneina. Pääongelmana haastateltavat näkevät DJ:nä toimiviin vapaaehtoisiin kohdistetun vihapuheen. “Henkilökohtaisesti oon sitä mieltä, että jos teille ei tää musiikki kelpaa, ni menkää itte DJ:ksi”, Nelli sanoittaa useiden kanssaopiskelijoiden mielipiteen. “Loppujen lopuksi tää on vaa valittajien omaa haavoittuvaisuutta, koska nykyiset DJ:t on toteuttanut toiveita, ottanut palautetta, muuttanut toimintaansa jos on niin tarvinnut”, Maya tiivistää näkemyksensä tilanteesta. Haastattelun päätteeksi kuuluu kärkäs toive – “Toivottavasti te, kiusaamisen vähättelijät, nukutte lämpimällä tyynyllä.”

Alta voit vielä tutustua musiikin terveydellisiin vaikutuksiin.

Musiikin vaikutus hyvinvointiin

Muutama lyhyt pointti videosta:

• Dopamiinituotanto kiihtyy, jonka vuoksi keskittyminen on helpompaa, jaksaa sitkeämmin tehdä asioita ja olo tuntuu motivoituneemmalta
• Mieliala kohenee ja stressitaso laskee
• Immuunijärjestelmä vahvistuu
• Muisti sekä aivojen kehitys paranevat

Yllä olevat poiminnat ovat hyvin oleellisia tekijöitä oppimisen kannalta. Koulussa on helpompi opiskella ja toimia, kun tuntee olonsa pystyväksi, iloisemmaksi sekä motivoituneemmaksi. Musiikin aiheuttama aivohin kohdistunut stimulaatio taas vahvistaa muistia ja täten vahvistaa oppimista – mm. näiden syiden vuoksi osa opiskelijoista sekä henkilökunnasta ovat kokeneet perjantaimusiikit mieleisinä.

Kirjoittanut: Eemil Pietilä ja Sanni Veijalainen

Artikkelikuva: Tekoäly

Hallitus päätti tuoreessa kehysriihessä rajata maksutonta toista astetta sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 18. Tämä on aiheuttanut lukiolaisissa ja muissa toisen asteen opiskelijoissa suurta vihaa ja saanut lukiolaisia ympäri Suomen järjestämään ulosmarsseja.

Hallitus ilmoitti 16.4.2024 leikkaavansa lukiokoulutuksesta. Oikeus opiskeluvälineisiin, kuten ilmaisiin oppimateriaaleihin sekä muihin opiskelun kannalta välttämättömiin tarvikkeisiin päättyy sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Myös ylioppilaskirjoitukset tulevat jatkossa maksamaan lukion kolmannen vuosiluokan opiskelijoille ja mahdollisille lukio-opintojen pidentäjille.

Vuonna 2021 voimaan astunut laajennettu oppivelvollisuus tarkoittaa, että nykyään kaikki nuoret ovat oppivelvollisia 18-vuotiaaksi asti. Samalla päätettiin muuttaa toisen asteen koulutusta kaikille maksuttomaksi 20 ikävuoteen asti. Ensimmäinen maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta nauttinut ikäluokka oli vuonna 2005 syntyneet. Kuitenkin jo nyt, ennen kuin yksikään ikäpolvi on ehtinyt valmistua maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, on uusi hallitus tehnyt päätöksen muuttaa toinen aste takaisin maksulliseksi. Päätös tehtiin vain viikkoja sen jälkeen, kun yhdeksäsluokkalaisten yhteishaku oli päättynyt, mikä lisäsi entisestään tyytymättömyyttä lukiolaisten ja tulevien lukiolaisten keskuudessa. Moni koki tulleensa johdetuksi harhaan maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

Etenkin Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) yksi pitkäaikaisista tavoitteista on ollut maksullisen toisen asteen saaminen nuorille. Hallituksen päätökseen pettyneenä Suomen Lukiolaisten Liitto kehotti kaikkia Suomen lukioiden opiskelijoita osallistumaan valtakunnalliseen torstaina 25.4. klo 12.15 järjestettyyn ulosmarssiin. Tavoitteena oli osoittaa mieltä nykyisen hallituksen päätöstä vastaan olemalla osallistumatta enää opetukseen kyseisenä päivänä tai marssimalla ulos menillään olevalta oppitunnilta.

Myös meidän koulumme opiskelijoita osallistui tempaukseen. Järki-lehti oli paikan päällä haastattelemassa marssiin osallistujia ja sitä vastustavia. Saimme haastatteluun muutaman lukiomme opiskelijan. Osa halusi osallistua haastatteluun omalla nimellään, mutta myös anonyymisti haastatteluun osallistujia oli.

Haastattelussa opiskelijoita

Sain haastatteluun nimellä kaksi opiskelijaa, Arttu Lagerin sekä Kasperi Teurokosken. Seuraavaksi heidän näkemyksiään marssista.

Miksi olet täällä? Kannatatko marssia?

Arttu: “Mun mielestä nuorten vaikuttaminen on todella tärkeetä nykymaailmassa ja hallituksen tekemät leikkaukset nuoria, eli Suomen tulevaisuutta kohtaan, on väärin. Halusin olla osana vaikuttamassa ja saada oman ääneni kuuluviin.”

Kasperi: “Olen tässä mukana, ensiksi, koska pääsee skippaamaan tuntia ja toiseksi, ei ole fresh, että hallitus leikkaa opiskelijoilta ja muuttaa koulutusta maksulliseksi, vaikka ensiksi luvattiin toista.”

Mitä mieltä olet, toteutuiko marssi odotustesi mukaisesti? Ja oletko tyytyväinen mukaan lähteneiden määrään?

Arttu: “Määrästä olen erittäin tyytyväinen. Olen ylpeä ja onnellinen kuinka moni on lähtenyt tähän mukaan. Jodelissa käydyn keskustelun mukaan sai erilaisen kuvan. Kuitenkin varsinainen ulos koulusta marssiminen olisi ollut hauskinta legendaarista, mutta kyllä tämäkin on erittäin hienoa, kun porukka kokoontuu areenalle ja on täällä ja paikalla on MTV uutiset haastattelemassa. Tässä on vaan kaikki todella hyvää.”

Kasperi: “On hienoa, että nuoret uskaltavat lähteä tunneilta, vaikka saattaakin tulla poissaoloja. On tää hyvä, että tänne on näin paljon jengiä osallistunut, vaikka olisihan tänne saanut enemmänkin opiskelijoita tulla.”

Näkyykö mielestäsi Jodelissa käyty negatiivissävytteinenkin keskustelu nyt täällä vai oliko se enemmän netissä kärjistämistä?

Arttu: “Mun mielestä se on ainakin näyttänyt selvästi, että jos eskaloidutaan siihen, että haukutaan toista toisen mielipiteiden ideologien, halujen tai minkään tahansa puolesta, se kertoo jotakin ihmisen itsetunnosta ja omasta elämästä. On ihan jäätävän tyhmää haukkua toisia esimerkiksi vihrevassareiksi, kommunisteiksi, oikeistolaiseksi tai miksi tahansa vain sen takia, että he haluavat vaikuttaa johonkin.”

Kasperi: “Mun mielestä Jodelissa huudetaan ihan huutamisen ilosta. Vaikka siellä sanotaankin, että ei kannata osallistua ja väitetään, että ei osallistuta, niin varmasti moni heistäkin on tullut tänne paikalle. Jodelissa halutaan vaan saada sitä kohua tulille.”

Artun ja Kasperin lisäksi sain haastatteluun myös kaksi anonyyminä pysyttelevää opiskelijaa. Seuraavaksi heidän mietteitänsä sekä puolesta että vastaan marssin.

Miksi olet täällä? Kannatatko marssia?

En ole kannattamassa tätä. Marssi ei aja henkilökohtaisia arvojani siitä, miten opiskelijoiden elämää parannetaan. Ulosmarssi ei aja opiskelijoiden eikä ykislöiden etuja.

Olen marssin puolesta, koska mielestäni ilmainen koulutus kuuluu kaikille. Varsinkin toisen asteen koulutus ja mieluummin pidemmällekin, koska kouluts auttaa porukkaa tulevaisuutta varten eikä kaikilla ole varaa koulutukseen. Minulla henkilökohtaisesti on varaa, mutta se ei tarkoita, että kaikilla olisi.

Mitä mieltä olet, toteutuiko marssi odotustesi mukaisesti? Ja oletko tyytyväinen mukaan lähteneiden määrään?

Realistinen toteutus on se, että ihan sama mitä kaikki sanoo, niin arviolta noin puolet osallistuu tähän. Tosin tunneilta ihmiset kyllä lähtevät pois hyvinkin aktiivisesti, mutta osallistumisprosentti itse ulosmarssiin on aika pieni. Marssin idea oli hyvä, mutta totetus huono.

Tää on toteutunut aika hyvin, mutta on hämmentävää, että seassa on myös marssia vastustavia opiskelijoita ja se ei anna täysin todellista kuvaa siitä, kuinka moni tätä todellisuudessa kannattaa. Ja minulla ei ainakaan ollut mitään käryä mitä pitää tehdä paitsi lähteä pois tunnilta.

Näkyykö mielestäsi Jodelissa käyty negatiivissävytteinenkin keskustelu nyt täällä vai oliko se enemmän netissä kärjistämistä?

Tottakai netissä keskustelut kärjistyvät, koska siellä ei tarvitse omalla nimellä keskustella. Poliittinen keskustelu syntyy siellä herkemmin ja sitä ei käydä ihan näin rauhallisissa merkeissä, kuten täällä nyt. Toisten leimaaminen ei ole rehelliseen poliittiseen keskusteluun sopivaa. Ideat täytyy aina kertoa faktoina.

Ehkä vähän henkilöityy ja pystyy vähän päättelemään kuka on mitäkin mieltä, mutta olihan se vähän kärjistettyä se keskustelu Jodelissa. Porukka ei välttämättä uskalla päin naamaa sanoa kaikkia mielipiteitä.

Eriäviä mielipiteitä

Tempaus sai osakseen myös kritiikkiä ja eriäviä mielipiteitä esitettiin etenkin Järvenpään lukion Jodel-kanavalla sekä ennen tapahtumaa että tapahtuman jälkeen. Välillä keskustelu kärjistyi ja ulosmarssiin osallistuneita muun muassa haukuttiin vasemmiston kannattajiksi ja kommunisteiksi, vaikka marssin ensisijainen tavoite olikin puolustaa lukiolaisten etuja. Moni ulosmarssia kritisoinut koki tapahtuman olevan liian poliittisesti latautunut ja näin vastusti sitä. Toisaalta osa opiskelijoista yksinkertaisesti kannattaa hallituksen leikkauksia ja näin eivät joko kokeneet tarpeelliseksi ottaa kantaa tai vastustivat marssia.

Nykyisessä tilanteessa valtion on tehtävä leikkauksia parantaakseen taloudellista tilaansa, mutta etenkin marssia kannattaneet ja siihen osallistuneet kokivat leikkausten osuvan väärään kohteeseen ja totesivatkin hallituksen leikkauksia kannattaneiden vastalauseeksi ettei nuorilta tai koulutuksesta saa leikata.

Kritiikin seassa oli kuitenkin myös marssia kannattaneita opiskelijoita ja useiden ennakkokyselyiden mukaan jopa yli 70 prosenttia Jodel-kanavan lukijoista kannatti marssia ja oli itse osallistumassa siihen. Tarkkaa lukua on vaikea arvioida, mutta arviolta noin muutama sata opiskelija ilmaantui paikalle areenalle sekä sen ympäristöön. Luvuissa täytyy ottaa huomioon ettei osa abeista enää ole kirjoitusten jälkeen koululla.

Kuitenkaan kaikki eivät ottaneet kantaa oleenkaan, vaikka jäivätkin oppitunnille. Jodelissa käydyn keskustelun perusteella sai helposti virheellisen kuvan, että oppitunnille jääminen tarkoitti automaattisesti marssin vastustamista, vaikka eihän asia näin ollut. Jokin tapa olla osallistumatta on oltava eikä ole ikinä väärin jäädä opiskelemaan. Osa opiskelijoista saattoi myös olla normaalisti ruokailussa marssin alkaessa ja näin joko osallistua marssiin tai olla ottamatta kantaa.

Valtamedia paikalla

Myös valtamedia kiinnostui tapahtumasta ja paikalla lukiollamme seuraamassa marssia olivatkin MTV sekä Keski-Uusimaa. MTV:n toimittajat haastattelivat opiskelijoita lukiomme aulassa sekä areenan ympäristössä. Haastatteluissa kävivät niin marssia kannattaneet kuin sitä vastustaneetkin. Sen lisäksi MTV oli kello 12.15 kuvaamassa, kun opiskelijoita alkoi virrata ulos luokista.

MTV:n vierailu koululla kesti noin tunnin, jonka jälkeen he jatkoivat matkaa. Keski-Uusimaa oli huomattavasti vähemmän esillä ja tekivät lähinnä omaa lehtijuttuaan.

Pöly laskeutuu

Marssin jälkeen opiskelijoita pyöri merkittävissä määrin areenalla sekä sen ympäristössä vielä noin puolen tunnin ajan, jonka jälkeen moni joko lähti kotiin tai jatkoi seuaavalle oppitunnille. Koulullla oli myös samana päivänä uusintakokeet, joita niihin ilmottautuneet eivät voineet ymmärrettävistä syistä jättää väliin.

Tunnelmaa marssin jälkeen nostatti vapaaehtoisten opiskelijoiden lauluesitys areenalla.

Loppupäivä koululla sujui varsin rauhallisissa merkeissä ja Järjen toimitus bongasikin muun muassa opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajiston kiittämässä rehtoria koulun henkilökunnan hyvästä suhtautumisesta opiskelijoiden ulosmarssiin. Kaikkien oli tärkeää ymmärtää, että protesti ei koskenut Järvenpään lukiota tai Järvenpään kaupunkia, vaan kyseessä oli valtakunnallinen Suomen hallituksen toimia vastustanut mielenilmaus.

Juttua tarkennettu 26.4.2024 klo 8.47, lisätty näkemys hallituksen leikkauksia kannattaneista ja kerrottu leikkausten tarpeellisuudesta.

Viime viikolla 4.-8.3. koulullamme vietettiin musiikin ja tanssin viikkoa. Viikon varrella arkea piristivät Areenalla järjestetyt välituntikonsertit, joissa esiintyivät musiikki- ja tanssilinjalaiset. Viikko huipentui perjantaina järjestettyyn show’hun, jolloin lavalla tulkittiin muun muassa itse kirjoitettuja ja sävellettyjä kappaleita sekä musiikkia tanssin keinoin.  

Tiistaista torstaihin tutuksi näyksi muodostui opiskelijoiden parveilu Areenan ympärillä ennen kello yhden oppituntia. Tuntien välissä päästiin nimittäin nauttimaan musiikkiesityksistä, joista vastuussa olivat koulumme omat opiskelijat. Oppituntien välissä aikaa ei ole kuin kymmenen minuuttia, mutta lyhyet ja ytimekkäät esitykset herättivät kiinnostusta.  

Tiistaina viikon esitykset aloitti Paula Nummila kahdella pianokappaleella, jotka ihastuttivat yleisöä herkän ja taidokkaan tulkinnan myötä. Keskiviikkona Areena otettiin haltuun räpäten, kun lavalle asteli Arttu Lager. Torstaina välituntishow’ssa kuultiin metallimusiikkia, kun Otto Kapanen, Juuso Niemi, Petteri Söderholm, Sami Ollinmäki ja Mikko Johansson soittivat Metallican Astronomy-kappaleen ja hieman vaihtuneella kokoonpanolla Otto Kapasen ja Veikko Heikkisen laulamina System of Downin Aerials-kappaleen. 

Perjantaina koulussa päästiin juhlistamaan vielä hienoa viikkoa tunnin mittaisen tapahtuman muodossa. Musiikkiesityksiä kuultiin niin eri kielillä kuin erilaisin kokoonpanoin. Vierailevina tähtinä tapahtumassa esiintyi Musiikkiopiston selloyhtye, johon kuului koulun opiskelijoita. Sellon soiton lisäksi tapahtumassa kuultiin myös opiskelijoiden itse säveltämiä ja sanoittamia kappaleita, kuten Maya Pankninin You make my smile shine, Tuuli Lintulan Ihmiset juoksee pois mun luota sekä Eeli Karhun ja Mauno Törmän Pinnan alla. Sovituksista ja esitysten ulkonäöstä vastasivat myös kappaleiden tekijät. Esitysten jälkeen saimme myös kuulla hieman tarinoita ja tekoprosesseista kappaleiden takaa.  

Lavalla nähtiin myös tanssia, kun ykkösvuoden tanssilinjalaiset olivat pistäneet parastaan. Ryhmä esiintyi yhdessä tapahtumassa toiseksi viimeisenä, mutta sen lisäksi yleisö pääsi näkemään tanssijoiden itse koreografioimia soolonumeroita.

Viikon aikana pääsin haastattelemaan musiikin ja tanssin viikolla esiintyviä opiskelijoita. He kertoivat lyhyissä haastatteluissa omista esityksistä sekä siitä, jännittävätkö he ennen esiintymistä. Tiistaina tavoitin Arttu Lagerin välitunnin esiintymisen jälkeen, torstain kenraaliharjoituksissa sain haastateltaviksi tanssijat, ja perjantain show’n jälkeen fiiliksiä avasivat haastattelussa Eeli Karhu sekä Tuuli Lintula ja Sara Brandão. 

Kertoisitko ensiksi, kuka olet? 

Olen Arttu, ykkösvuoden opiskelija ja ytyläinen. 

Me olemme Jäken lukion ykkösvuoden tanssilinjalaiset eli Sofia, Leeni, Peppi, Iiris, Mila, Suvi ja Linnea. 

Mä olen Eeli, taiteilijanimeltä xMike. Mä oon musalinjalla nyt toista vuotta.  

Mä olen Tuuli, kakkosvuoden musiikkilinjalainen. -Ja mä olen Sara, myös toisen vuoden musiikkilinjalainen. 

Mitä ja minä päivänä esitit musiikin ja tanssin viikolla? Oman biisin tekijöille: mikä inspiroi kappaleiden syntymisessä? 

Arttu: Esiinnyin keskiviikkona 6.3. kello 12.55 ja esitin kaksi Eminemin kappaletta, Rabbit run ja Framed. 

Tanssilinjalaiset: Me esiinnytään perjantaina 8.3. ja esitetään nykytanssipainotteinen koreografia kappaleeseen Human. Koreografia on Helenan (tanssiopettaja) luoma, mutta ollaan sitä sovellettu itselle sopivaksi. 

Eeli: Esiinnyin nyt perjantaina omalla biisillä Pinnan alla. Inspiraatiota biisiin sain monilta pieniltä jenkkiartisteilta, joita tykkään kuunnella. Biisejä tehdessä tykkään kirjottaa paljon omista tunteista ja asioista, jotka tuntuu hyvältä. 

Tuuli: Mä esitin nyt perjantaina ensin Petran kanssa Laura Närhen Siskoni-biisin ja sen lisäksi mä esitin mun oman biisin Ihmiset juoksee pois mun luota.  

Sara: Mä olin laulamassa mukana tuossa Tuulin omassa biisissä. 

Miten suhtaudut esiintymiseen? Jännittääkö sinua tai valmistaudutko jotenkin erityisesti, vaikka rutinoituneilla äänenavauksilla? 

Arttu: Aina jännittää, mutta kun lavalle pääsee kaikki stressi katoaa ja pääsee flow-tilaan. Esitykseen valmistaudun juomalla vettä. 

Tanssilinjalaiset: Jännitetään ja kerrataan koreografiaa. Lähes aina ja kaikkia jännittää, mutta Sofiaa ei kuulemma koskaan. 

Eeli: No siis, tykkään kovasti esiintyä. Paineilen yleensä ennen esiintymistä, jännittää, mutta olen silti aina tosi innoissani, kun pääsee lavalle.  

Tuuli: Musta oli tosi kiva esiintyy ja olin jo pitkään miettinyt, että haluaisin joskus esittää myös omaa musaa. Ja nyt tuntu sitten siltä, että oli se hetki. Mua ei jännitä yleensä ennen esityksiä, mutta juuri ennen, kun lavalle pitäisi mennä niin alkaa vähän jännittämään ja kädet tärisemään. Mutta hyvin se aina menee. 

Sara: Musta on aina tosi kiva esiintyy, eikä enää jännitä yhtään niin paljon, kun ykkösvuonna. Ekana vuonna mua jännitti tosi paljon, mutta nykyään vähemmän. Mä yleensä ennen lavalle menoa hengittelen syvään ja ääntä lämmittäessä pystyy jo alkaa rentoutumaan. 

Viimeisenä yleisön pyynnöstä-kysymys: Mikä on sinun suosikkivärisi? 

Arttu: Suosikkivärini on juuri sama, minkä värinen paita sulla (haastattelijalla) on, eli keltainen. 

Tanssilinjalaisilta sain tähän kohtaan monia vastauksia, mutta pintaan nousivat väreistä punainen, liila, sininen ja pinkki. 

Eeli: Riippuu päivästä, tänään on tämmönen beige. 

Tuuli: Mun lempiväri on sininen. 

Sara: Mun on punainen. 

Välituntikonsertit ja perjantain show piristivät koulun arkea ja yhdistivät koulun väen Areenan ääreen. Viikko mahdollisti esityksistä nauttimisen sekä esiintyjille esiintymismahdollisuuden, mikä antaa varmasti paljon iloa ja valoa myös koeviikkojen sekä ylioppilaskokeiden keskelle. Seuraavan kerran musiikki- ja tanssiesityksistä on mahdollista päästä nauttimaan huhtikuun Open Stagessa. 

Keskiviikkona 24. päivä tammikuuta 2024 koululla vietettiin sisäpoliittista murrosvaihetta, kun koululle valittiin uusi opiskelijakunnan puheenjohtaja sekä hallitus.

Aamu alkoi heti kiperillä kysymyksillä nimittäin puheenjohtajaehdokkaiden tenttitilaisuudella. Vastakkain olivat Sami Ollinmäki ja Arttu Lager. Tilaisuudessa väistyvä opiskelijakunnan puheenjohtaja Ville Sikström sekä varapuheenjohtaja Tuulianna Hänninen esittivät toinen toistaan kiperämpiä kysymyksiä ehdokkaille. Kysymykset liittyivät muun muassa hallituksen toimintaan, opiskelijoiden hyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Ja pääsivät ehdokkaat pohtimaan hieman ulkopolitiikkaakin tenttaajien kysyessä, miten he parantaisivat suhteita muhin lukioihin. Seuraavaksi kuulemme ehdokkaiden fiiliksiä ennen tenttiä Sanni Veijalaisen haastattelemana.

Ehdokkaat nähtiin ennen tenttiä vielä varsin leppoisissa tunnelmissa. Kuvassa Sami Ollinmäki (oikealla) ja Arttu Lager (vasemmalla).

Tentin ennakkofiilikset ja -odotukset

Puheenjohtajaehdokkaat istuvat minua vastapäätä opkh-kopin sohvalla. Tentin alkamiseen on aikaa enää viitisentoista minuuttia, ja tunnelmat ovat sen mukaiset. Siirrymme haastattelun pariin aikailematta.

Mitkä ovat fiilikset juuri ennen vaalitenttiä?

Arttu: “Hiukan jännittyneet. Lähen avoimin mielin ja itsevarmana tähän mestaan ja toivotan myös vastaehdokkaalle onnea.”

Sami: “Täs on tietenkin tietynlainen jännityksen kutina.”

Sami täsmentää häntä jännittävän kysymysten sisältö, ei niinkään itse tilaisuus ja puhuminen.

Miksi uskot, että juuri sinä voitat?

Arttu: “Mä oon saanut itelleni sen verran suosiota, hyvää ja pahaa, tässä viimeisten viikkojen aikana.”

Arttu huomauttaa suosion lisäksi myös omasta puheenjohtajataustastaan sekä taidostaan johtaa isoa joukkoa. “Pystyn johtamaan isoa porukkaa ilman, että mulla tulee suuria paineita.”

Sami: “Koen, että markkinointini on ollut laajaa ja saavuttavaa.”

Esimerkkinä Sami mainitsee nettisivujensa kävijämäärän. Hän mainitsee myös Jodel-alustalla vallitsevasta mielipiteestä mutta myöntää, että se on vain suuntaa antava viesti.

Mitä haluaisit sanoa sinua äänestäneille ihmisille?

Arttu: “Kiitos erittäin paljon teille joka ikiselle. Jos saan edes yhden äänen, oon erittäin iloinen – tottakai voittoa lähdetään tavoittelemaan.”

Sami: “Haluan syvältä sydämeltäni kiittää heitä, jotka ensinnäkin ovat yleisesti vaikuttaneet näissä vaaleissa, ovat äänestäneet kumpaa tahansa meistä. Erityisesti haluan kuitenkin kiittää heitä, jotka ovat äänestäneet minua.”

Mihin uskot, että tentin kysymykset liittyvät?

Arttu: “Varmaankin siihen, miten aiot itse käyttäytyä opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana, minkälaisia arvoja itselläsi on ja varmaan sellaisia hyvinkin “out of the blue” -kysymyksiä, joihin ei pystyisi mitenkään valmistautumaan.”

Sami: “Villen tuntien kysymykset tulevat olemaan hyvin monialaisia. Ville tulee kysymään kysymyksiä, millä ei suoranaisesti ole mitään tekemistä puheenjohtajuuden tai opiskelijakunnan kanssa – kompakysymyksiä ja hyvin kummallisia hypoteettisia kysymyksiä.”

Sami kuitenkin lisää uskovansa kysymysten liittyvän hallitustoimintaan sekä mahdolliseen puheenjohtajuuteen.

Mihin kysymykseen ette erityisesti haluaisi vastata?

Arttu: “Itsehän olen sellainen tyyppi, että mitä tahansa multa kysytään, niin mä vastaan jotakin. Oikeastaan ei ole mitään kysymystä mihin en haluaisi vastata.”

Ehdokas kuitenkin myöntää, että kysymykset liittyen hänen mainontaansa olisivat mahdollisesti hieman epämukavia.

Sami: “En koe, että pelkäisin mitään kysymystä. Koen, että Ville ei ole kysymässä kysymystä, joka ei olisi millään tavalla relevantti tähän, joten mä oon aika avoin vastaamaan mihin tahansa.”

Haastattelun päätteeksi kiitän haastateltuja ehdokkaita. He vaikuttavat itsevarmoilta sekä uteliailta – en pysty erottamaan pienintäkään jännityksen pilkahdusta, mikäli hermostuneita naurahduksia ei oteta huomioon.

Tosi kyseessä

Molemmat ehdokkaat esittivät tentissä mielenkiintoisia näkemyksiä. Esiin nousi etenkin opiskelijoiden hyvinvointi sekä opiskelijakunnan hallituksen rooli opiskelijoiden edunvalvonnassa. Tämän lisäksi ehdokkaat pääsivät kukin antamaan omat näkemyksensä hypoteettiseen skenaarioon, jossa opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan välit olisivat tulehtuneet. Sekä Sami että Arttu korostivat kommunikaatiota ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.

Tenttaajat olivat poimineet Järjen 18.1.2024 julkaisemasta opiskelijakunnan puheenjohtajan vaalista kertovasta lehtijutusta lainauksia ehdokkaiden vastauksista ja kysyivät kysymyksiä niiden perusteella. Esimerkiksi Artulta kysyttiin, miten hän tekisi Järvenpään lukiosta Suomen suosituimman. Artun mukaan lukiota pitäisi mainostaa enemmän somessa, koska moni nuori on somessa. Hän voisi myös itsekin mainostaa lukiota esimerkiksi omalla vapaa-ajalla. Samilta puolestaan kysyttiin, minkälainen on hänen mielestään tehokas, laajakatseinen sekä tarkotuksenmukainen hallitus. Samin mukaan tällainen hallitus ajaa ensisijassa opiskelijoiden etua ja pyrkii ymmärtämään kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden toiveita. Tällainen hallitus ei käytä opiskelijakunnan rahoja esimerkiksi hallituksen keskinäisiin menoihin.

Talousasiat nousivat yleisestikin esiin, kun ehdokkailta kysyttiin, miten heidän mielestään opiskelijakunnan varoja tulisi käyttää. Sami jatkoi aikaisempaa linjaansa ja toisti näkemyksensä siitä, ettei opiskelijakunnan rahoja tulisi käyttää hallituksen keskeisiin menoihin. Sami kuitenkin lisäsi, että sellaisiin hallituksen sisäisiin tapahtumiin, kuten koulutustapahtumiin, voidaan harkitusti käyttää opiskelijakunnan rahoja. Kuitenkin tällaisen rahankäytön hyödyn tulee koskea kaikkia opiskelijoita. Arttu komppaa Samia rahankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, mutta lisää vielä kiskan yhdeksi rahankäytön kohteeksi. Hänen mielestä kiskan toimintaan pitäisi panostaa entistä enemmän.

Kiinnostuneet opiskeilijat sekä opettajat olivat kerääntyneet kuuntelemaan ehdokkaiden puheenvuoroja areenalle ja sen ympärille.

Tiukan tenttitilaisuuden jälkeen ehdokkaat siirtyivät jännittämään, kun opiskelijat pääsivät äänestämään mieluisaa ehdokasta. Olihan kyse kuitenkin isosta vastuutehtävästä! Äänestysaikaa oli noin kaksi tuntia, jonka jälkeen ruokavälitunnin lopussa keskusradio kajahti ja radiosta kuului väistyvän puheenjohtajan Ville Sikströmin itsevarma ääni. Hän oli tullut ilmoittamaan meille, kuka seuraava opiskelijakunnan puheenjohtaja on, Arttu Lager vai Sami Ollinmäki. Kisa oli selvä. Sami Ollinmäki oli valittu uudeksi puheenjohtajaksi! Yhteensä ääniä annettiin 430, joista Arttu sai 134 ja Sami 296 ääntä.

Politiikantäyteinen päivä ei kuitenkaan loppunut vielä siihen! Iltapäivällä auditoriossa pidettiin opiskelijakunnan jopa yli kolmeen tuntiin venynyt uuden hallituksen järjestäytymiskokous, jossa myös allekirjoittaneet olivat kukin paikalla. Puheenjohtajavaalin tuoma huomio oli kerryttänyt auditorioon jopa yli kolmekymmentä opiskeilijakuntatoiminnasta kiinnostunutta opiskelijaa. Siis enemmän kuin monena vuonna!

Noin puoli kahden aikaan tuore puheenjohtaja lausui maagiset sanat “Avataan kokous kello 13.27 ja todetaan se lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.” ja näin oli kokous virallisesti aloitettu. Alkulöpinöiden jälkeen alkoi tapahtua. Uuden hallituksen rooleja alettiin jakamaan. Eikä aikaakaan, kun ehdolla oli jo useita ihmisiä. Etenkin mediavastaavien, toimintavastaavien ja kioskivastaavien tehtävät olivat suosittuja!

Mitä seuraavaksi? – Opiskelijakunnan tulevaisuus

Moni varmaan pohtii, mitä Ollinmäen valitseminen puheenjohtajaksi käytännössä tarkoittaa. Ollinmäen omien sanojensa mukaan tuoreen opiskelijakunnan hallituksen toiminnan tulevaisuutta on vielä vaikea nähdä kokonaisuutena, mutta konkreettisia suunnitelmia löytyy jo. Suunnitteilla on muun muassa ystävänpäiväjuhla. Luvassa on myös aktiivista kioskitoimintaa, tapahtumia areenalla sekä jo perinteeksi muodostunut toimintapäivä. Opiskelijakunnan toimintaa pääsee myös tulevaisuudessa seuraamaan uudelleen henkiin herättyjen somealustojen kuten Tiktokin kautta.

Eemil Pietilä, mediavastaava:

Etenkin mediavastaavien työllä on iso rooli opiskelijakuntatoiminnan mainostamisessa niin koulun sisällä kuin ulkopuolisillekin. Viime hallituskaudella lukion opk:n somet ovat olleen melko hiljaisia, joten uuden hallituksen mediavastaavien panos tulee varmasti näkymään myös somessa. Tämän lisäksi tietenkin teemme lukion sisäistä mainontaa esimerkiksi opkh:n järjestämistä tapahtumista sekä soitamme perjantaisin musiikkia opiskelijoille. Hienoa olisi, jos yhä enempi määrä ihmisiä kiinnostuisi opiskelijakuntatoiminnasta!

Venla Koponen, kiskavastaava:

Kioskivastaavien tehtävä on pitää auki opiskelijakunnan kioskia, etenkin pitkinä päivinä. Kiskalta voi ostaa pientä syötävää tai vaikka energiajuoman. Uusilla kioskivastaavilla on myös muutamia kehitysideoita kioskille, joita tullaan näkemään tulevan hallituskauden aikana. Kioskin tarkoitus onkin toimia enemmänkin palveluna kuin rahasampona, joten hinnat ovat matalat. Kiskalla nähdään!

Sanni Veijalainen, toimintavastaava:

Toimintavastaavien duunina on järjestää erilaista toimintaa – teemapäivät sekä toimintapäivät toimivat hyvinä esimerkkeinä. Meillä on ollut myös taipumusta järjestää kaikenlaista extraa: glögin ja piparien jakaminen joulun alla, erilaiset teemajahdit…. Oma lempparini tähän mennessä on ehdottomasti välitunnin bingohetki<3 Tälle kaudelle on jo suunnitelmia, joita toivottavasti pääsemme toteuttamaan (kaveripöytä, koulupäivän ulkopuolella järjestettävä virkkaus-/käsityökerho….) teidän kanssanne. Kiskaise käytävällä hihasta tai slaidaa dm, jos herää ajanviettoehdotuksia tai kysymyksiä<3

Kirjoittanut Eemil Pietilä, Sanni Veijalainen ja Venla Koponen

Kuvat: Iita Markkanen

Järvenpään lukion areenan tekniikasta vastaava kolmen hengen opiskelijaryhmä – Niklas, Ville ja Jemina – antoi Järjelle haastattelun.  

Pieni joukko opiskelijoita saapuu kakkoskerroksen tekniikkapöydän eteen hieman ennen areenalla alkavaa esitystä – he kuuluvat Järvenpään lukion AV- eli audiovisuaaliseen tiimiin, joka vastaa useimpien koululla pidettyjen tapahtumien, pääasiassa konserttien ja tanssiesitysten, teknisestä puolesta.

Edellisenä päivänä  AV-tiimillä ja esiintyjillä on ollut nopea kenraaliharjoitus, jossa on käyty show läpi kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa muun muassa lavan valaistuksen ja esityksen rakenteen pohtimista.

Perusteellinen valmistautuminen ei kuitenkaan useimmiten ole tarpeellista saati mahdollista. 

“Aina ei ilmoiteta ajoissa eli ilman harjoitteluakin on pärjättävä”, kertoo areenan valaistusta ja esityksen livestriimausta hoitava Niklas Linderoos.

“Kerran mulle laitettiin viestiä keskellä tuntia, että pääsisinkö seuraavalla välkällä järjestämään esitystä, ja no kyllä mä sitten pääsin.”

Niklas aloitti AV-tiimissä viime vuoden toisessa jaksossa käytyään oppilaitostekniikkakurssin. Sen jälkeen keikkoja on tullut säännöllisesti, etenkin vuodenvaihteessa ja lukuvuoden lopussa tiiviisti.

Niklas on kiintynyt erityisesti valopöytään eli areenan valoja säätelevään laitteeseen: “Siinä pääsee olemaan luova ja pidän siitä.”

Show alkaa. Kahdeksan metrin pituinen kaistale lukusalin edessä on suljettu läpikululta esityksen ajaksi, jotta AV-tiimi voi työskennellä rauhassa. Pöydän molemmille puolille on asetettu kamerat, joiden kuvaamaa videota heijastetaan livenä kolmannesta kerroksesta riippuvalle valkokankaalle – tästä huolehtii Ville Salonen, lempinimeltään Vernus, joka tunnetaan koulun tubettajana.

Ville ylläpitää, omansa ohella, Järvenpään lukion Youtube-kanavaa, jossa julkaistaan erilaisia projekteja ja livestriimauksia. Hän tuottaa kanavalle sisältöä, esimerkiksi eri linjojen esittelyvideoita.

Järvenpään lukio youtubessa: @jarvenpaanlukio

Tekniikka ei kuitenkaan alun perin ollut Villen kiikarissa.

“Mulla ei ole koskaan ollut suurta kiinnostusta tekniikkaan, ja en todellakaan kokenut olevani mikään hyvä siinä.” kertoo Ville. “Oppilaitostekniikkakurssin käytyäni ja näitä hommia tehdessäni olen huomannut, ettei tämä olekaan hirveän vaikeaa – kuka tahansahan tän voi oppia!”

Esiintyjät vaihtuu ja show jatkuu. Kerrosta alempana sijaitsee äänentoistoa ja mikkejä säätelevät koneistot, joita ohjailee musiikkilinjalla opiskeleva Jemina Tamminen. Samana päivänä tuntia ennen konserttia on tehty soundcheck esiintyjien kanssa, jotta kaikki sujuisi mutkattomasti. Esityksen aikana Jeminan tehtävä on miksata eli varmistaa, että eri soittimet ja mikit soivat halutulla tavalla.

Jemina on tiimin tuorein jäsen: hän liittyi AV-tiimiin viime syksynä oppilaitostekniikkakurssin innostamana.

Show saadaan päätökseen ja jälleen toinen keikka on takana onnistuneesti. Toisen vuoden opiskelijoista koostuva tiimi jatkaa samalla kokoonpanolla todennäköisesti valmistautumiseen saakka, jos uusia halukkaita ei löydy.

AV-tiimi on keskeinen osa koulun tapahtumia – ilman sitä soittajat, tanssijat, puhujat ja muut esiintyjät joutuisivat huutamaan, jotta kolmanteen kerrokseen kuuluisi, ja esiintymään pimeässä.

“Ilman meitä showta ei olisi!” tiivistää Jemina.

Mikä on oppilaitostekniikkakurssi?

• Erityisesti ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille suunnatulla oppilaitostekniikkakurssilla (YTK18) oppii muun muassa: areenan ja auditorion kuva- ja äänitekniikan käyttöä, koulun kamerakaluston käyttöä tapahtumien taltioinnissa, studiosalamoiden käytön perusteet valokuvauksessa ja koulun verkon käyttöä.
• Kurssin suorittaneista muodostetaan ”AV-tiimi”, jonka jäseniä pyydetään avuksi hoitamaan tekniikkaa koulun eri tapahtumissa ja auttamaan henkilökuntaa sekä oppilaita teknisissä ongelmissa.
• Kurssin vetäjänä toimii tällä hetkellä Petra Koivu.

Alunperin kirjoittanut Sofia Saario

Sydän sykkii vähän tavallista nopeammin. Heiluttelen varpaita, hengitän syvään. Esiintymisiä on kertynyt vuosien varrella, mutta silti jännittää aina vähän. Lavalla on valokeila, johon minun tulisi kävellä. Vilkaisen kaveriani, joka hymyilee rohkaisevasti. Juontaja poistuu lavalta. Se on merkki. Hengitän syvään ja kävelen lavalle. Koulun hälinä vaimenee. Esitys alkaa. 

Kaamoksen karkottajaiset on Järvenpään lukiossa muodostunut perinne, jonka polkaisivat käyntiin musiikinopettaja Marita Tapper sekä sen aikainen äidinkielen opettaja Aino Härkönen jo 15 vuotta sitten. Pimeyttä ja sen mukana tulevaa alakuloa haluttiin piristää, ja näin sai alkunsa Art Cafe, jonka nimi myöhemmin muutettiin Kaamoksen karkottajaisiksi. Alkuaikoina tapahtumassa oli mukana myös sketsejä sekä muita ohjelmanumeroita, mutta nykyään kaamosta karkotetaan enimmäkseen upeilla musiikkiesityksillä. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin perjantaina 17.11.  

Kellojen lyödessä 9.30 energinen juontaja, Oskari Ahvenainen, asteli lavalle toivottamaan hyviä huomenia kaikille. Tapahtuman avasi Marika Metsovuori lumoavalla tanssisoolollaan, How much can be filled in a human heart. Tanssi rakentui Marikan omien rohkaisevien sanojen ympärille. 

Tänä vuonna mukana oli monipuolista musiikkia aina jazzista klassisen kautta rockiin. Ensimmäinen musiikkiesitys oli Niklas Linderoosin soittama Yann Tiersenin pianokappale À Quai. Seuraavana vuorossa olivat Lovisa Kartau ja Leo Salmio, jotka esittivät kauniin ja koskettavan kappaleen Say something. Humoristinen juontaja jopa suositteli ensimmäisen kerroksen katsojia ottamaan sateenvarjot esille kyynelten varalta.  

Sen jälkeen oli vuorossa hieman jazzia. Saimme kuulla Miles Davisin kappaleen So what. Esiintyjinä toimivat Tuukka Uusitalo, Tomi Kajasviita, Sakari Christensen sekä viuluissa Meeri Turunen ja Linda Paananen. Kappaleen rumpusoolo sai aikaan valtavan aplodien meren. 

Seuraavaksi vuorossa oli Little Mixin Secret love song, jonka lauloi Anniina Turunen Eveliina Turusen pianosäestyksellä. Heidän jälkeensä lavalle pääsivät Patrik, Joona, Tomi ja Oskari, jotka esittivät Jimi Hendrixin Purple Hazen. Tämä räväkkä esitys nostatti tunnelman kattoon.  

Myös uudesta elokuvasta Star is born saimme kuulla Kevininja Esterin laulamana kappaleen Shallow. Bändinä toimivat Joona Uusitalo, Toni Makkonen ja Tomi Kajasviita. 

Toiseksi viimeisenä esiintymään astuivat ryhmä 17C ja koulun kuoro. Kappale oli Ultra Bran Sinä lähdit pois. Lauluvalinta oli osuva, sillä koulumme musiikin ja taidekasvatuksen opettaja Juho Vanamo on lähdössä tänä vuonna lukiolta.  

Lopulta lavalle nousi vielä koulumme Läikky-orkesteri. Tänä vuonna vuorossa oli mashup, jossa oli mukana pätkiä monista tunnetuista elokuvista ja sarjoista, kuten Jaw, Lord of the Rings, Titanic ja Nalle Puh. Esitys nauratti ja ilahdutti katsojia taidokkaalla musisoinnilla sekä upeilla kuvilla.  

Tämän vuoden esiintyjäkaarti oli iloisen monipuolista. Kaamosmasennus on varmasti karkotettu monilta oppilailta ja koeviikkoon voidaan astua iloisin mielin. On hienoa, että koulullamme pidetään yllä näin hienoa perinnettä. ”Toivottavasti perinne saa jatkuu vielä seuraavatkin 15 vuotta”, naurahtaa musiikinopettaja Marita Tapper.

Video Kaamoksen karkottajaisista:

Alunperin kirjoittanut Meeri Turunen

Areenalla ikkunoiden verhot sulkeutuvat ja ihmiset kerääntyvät lasitettujen kaiteiden taakse tiirailemaan valaistua lavaa. Perjantain ensimmäistä välituntia varten on jälleen valmisteltu upeita esityksiä. Liveaamunavaus on alkamaisillaan.

Valokeilassa Leo Salmio istuu pianon ääressä ja aloittaa aamunavauksen:

“Tää on tämmönen kasariklassikko vähän hidastetulla temmolla.”

A-han Take On Me hiljentää yleisön kuuntelemaan. Kappaleen loputtua kuuntelijat yltyvät aplodeihin. Tällä kertaa lukiolaisten seassa esityksiä tarkkailevat myös yläkoululaiset. He istuvat ihailevin sekä jännittynein ilmein Areenan pyöreissä pöydissä ja yhtyvät taputuksiin.

Seuraavana vuorossa on cover Britney Spearsin Toxic-kappaleesta. Laulussa on Lovisa Kartau yhdessä myös kitaraa soittavan Leo Salmion kanssa. Pianossa on Tuukka Uusitalo, bassossa Toni Makkonen ja rummuissa Sakari Christensen. Yleisö kuuntelee vangitsevaa musisointia.

Kevin Sarinko astuu lavalle ja kertoo seuraavan laulun taustoista. Joona Uusitalo asettuu pianon ääreen, Tomi Kajasviita nostaa basson käsiinsä, Tuukka Uusitalo siirtyy soittamaan trumpettia ja Sakari Christensen on valmiina rummuissa. Näin on Bang Bang valmis alkamaan. Kappaleen mahtipontinen loppu saa kuuntelijat viheltämään raikuvien aplodien lomassa.

Basistin vaihduttua takaisin Toni Makkoseen ja Kevinin poistuttua lavalta on aamunavauksen viimeisen kappaleen aika alkaa. Toni pohjustaa esitystä:

“Me soitetaan teille sivistyksellisen musiikin multihuipentumaa, eli Mozartia!”

Sakari rummuissa, Tuukka trumpetissa, Joona pianossa ja Toni bassossa – tästä on moderni Turkkilainen marssi rakennettu. Yläkoululaiset ehtivät juuri lähteä, mutta lukiolaiset kuuntelevat jälleen kerran onnellisina loistokasta esitystä. Kappale hiljentyy lähes aplodeihin vain kajahtaakseen ilmoille uudelleen. Yleisö hurraa kovaäänisesti. Jälleen yksi loistokas liveaamunavaus.

“Siis se on semmonen kakskymmentä minuuttia hyvää musiikkia”, musiikinkäytävän oma Marita Tapper kertoo iloisesti hymyillen töidensä lomasta.

Sitä se todella on. Joskus oman kotikenttänsä upeuksille tulee sokeaksi.
Mikä onni onkaan, että Järvenpään lukion aamuja piristävät taitavat opiskelijat.

Alunperin kirjoittanut Matilda Oksanen

Ensimmäisen kouluviikon päätteeksi perjantaina 17.8. Järvenpään lukiolla pidettiin perinteiseen tapaan lukuvuoden avajaiset. Areenalla nähtiin musiikkia ja tanssia sekä tähtivieras – ammattiurheilija Mirko Lahti. 

Show alkoi opiskelija Joona Uusitalon upealla pianoesityksellä Mozartin klassikosta Turkkilainen Marssi. Uusitalo hyväksyttiin arvostettuun Sibelius-Akatemiaan vuonna 2017 – eikä turhaan: konkarin sormet liikkuivat koskettimilla jälleen kerran ilmiömäisen sulavasti.

Uusitalon sonaatin jälkeen oli vuorossa yllätysvieras, kaksinkertainen nuorten alamäkiluistelun maailmanmestari Mirko Lahti. Nöyrä ja rento Lahti palasi juurilleen Järvenpään lukioon ja esitteli lyhyessä puheessa itseään ja lajiaan.

“Tää on ihan mahtavan hyvä lukio, hyvii nuorii, hyvii maikkoi”, ylisti Lahti.

Kuka on Mirko Lahti?

• 21-vuotias
• Kotoisin Mäntsälästä.
• Valmistunut Järvenpään lukiosta vuonna 2016.
• Opiskelee Vierumäen urheiluopistossa.
• Voittanut kahdet nuorten alamäkiluistelun MM-kisat sekä lukuisia muita kilpailuja.

Avajaisten jälkeen auditoriossa pidettiin pienimuotoinen kyselytuokio, jossa urheilulinjalaiset ja Järki pääsivät tapaamaan Lahden.

“Jos ei tee sitä, mistä tykkää, se näkyy tuloksissa”

Mirko Lahti on edennyt lajinsa huipulle nopeasti: Suomen kärkiluistelija aloitti uransa vuonna 2015 ja on jo yltänyt kymmenen parhaan joukkoon kansainvälisillä jäillä. Urheilija kertoo, että hänen menestyksensä takana on laaja ja monipuolinen urheilutausta, motivaatio, kova treenaaminen sekä tasapainon löytäminen arjen ja rentoutumisen välillä. 

”Myös tekemisestä nauttiminen on tärkeää. Jos ei tee sitä, mistä tykkää, se näkyy tuloksissa”, totesi Lahti.

Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt niin kuin Strömsössä. Lahti kertoi, että harrastelijasta ammattilaiseksi siirtyminen on tuonut uusia haasteita, kuten julkisuuden. 

Nykypäivänä merkittävä osa urheilijan työnkuvaa on mediassa esiintyminen, josta myös Lahti on saanut makua. Kansainvälisessä mediassa tarvitsee vähintäänkin sujuvaa englannin kielen taitoa. “Yleensä jännittää ainakin vähän”, totesi Lahti, joka on esiintynyt muun muassa tunnettujen amerikkalaisten uutiskanavien CNN:n ja Foxin haastatteluissa. 

Median rooli urheilussa on ollut otsikoissa vuosien varrella, ja monet alan huiput ovat avautuneet mittavista paineista parrasvaloissa. Julkisuus on tavallisesti raskas lisä jo valmiiksi kovien paineiden alla kipuileville urheilijoille. 

”Sanon tässä kohtaan, että mulla on sitä varten mentaalivalmentaja”, paljasti Lahti. 

Henkinen valmentaja on Lahden tuki ja turva aikataulun, stressin ja paineiden käsittelemisessä. 

”Käyn kerran kuukaudessa juttelemassa kaikenlaisesta ja se helpottaa.”

Julkisuus voi kuitenkin antaa myös positiivisia kokemuksia huonojen puolien rinnalla.

”Olen päässyt esimerkiksi Huomenta Suomeen, mikä oli tosi siistiä”, kertoi Lahti innostuneesti.

Myös sponsorien hankkiminen on tullut uutena varsin keskeiseksi osaksi nuoren urheilijan arkea. Lahti on tehnyt yhteistyötä muun muassa Jaguar Magazine -asiakaslehden ja NoPain-yrityksen kanssa.

”Tällä miehellä oli aina hymy huulilla!” huudahti yksi liikunnanopettajista, mikä sai Lahden virnistämään. 

Lahti on entinen Järvenpään lukiolainen ja eittämättä ylpeydenaihe koululle ja esikuva urheilulinjan opiskelijoille. Lahti ei koskaan ollut kiiltokuvapoika, mutta pääsi suoraan lukiosta Vierumäen urheiluopistoon, mikä oli omin sanoin ”onnenpotku”. Nyt opiskelu sujuu hyvin ja urheilija elää hetkessä. 

Lopuksi Lahti neuvoi lukiolaisia ottamaan rennosti:

”Älkää lannistuko vielä lukiossa. Eläkää ja pitäkää hauskaa.”

Lahden jälkeen areenalla tanssahteli tuore breakdancen Suomen mestari Santeri Koivula. 

Myös ykköset pääsivät lavalle: koulu jakoi ryhmäytymispäivissä ansiokkaasti esiintyneille yksilöille K-Supermarket Pajalan lahjoittamia patonkikuponkeja.

Alunperin kirjoittanut Sofia Saario ja Siiri Parviainen

Vuoden 2018 penkinpainajaiset sujuivat perinteiseen malliin: mahtavan Abishown jälkeen abiturientit lastautuivat rekkoihinsa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden siivotessa serpentiiniä Areenan nurkilta. Lukion ympäristössä sinkoili hetken karkkeja, sitten rekat kurvasivat tiehensä.Vajaan kahden tunnin päästä abit palasivat lukiolle kylmettyneinä ja karkkeja keräävien lasten saattelemina.

Alunperin kirjoittanut Siiri Salo