Lukion mediaryhmä suuntasi opintomatkalle Suomen Kuvalehden toimitukseen.

Lehtikurssin vuosittainen eväsretki alkoi tuuliselta Järvenpään juna-asemalta perjantaipäivänä. Tavoitteenamme oli löytää tiemme Helsingissä sijaitsevaan Otavamediaan. Leppoisan junamatkan ja muutaman minuutin suunnistamisen jälkeen saavuimme Otavamedian suureen aulaan, jossa meitä vastassa oli Järvenpään lukiossa opiskellut Susan Heikkinen, joka nykyään toimittaa Suomen Kuvalehteä.

Yläkerrassa meitä odotti kabinetti tarjoiluineen. Pullaa mussuttaessamme saimme kuulla Suomen Kuvalehden historiasta. Lehden pitkäaikainen, nyt jo eläkeiän saavuttava päätoimittaja Tapani Ruokanen kertoi meille, mikä Suomen Kuvalehdestä tekee lukemisen arvoisen. Tämän jälkeen vuorossa olivat polttavat kysymykset toimittajan elämästä, koulutuksesta ja työmahdollisuuksista.

Loppuhuipennuksena reissullemme pääsimme kiertämään Kuvalehden toimitusta, tutustumaan toimitustalon työntekijöiden arkeen ja saimme paljon uutta informaatiota lehden tekemisestä. Emme osanneet arvatakaan, että graafikon työhön kuuluu pääsiäismunien maalausta! Vilaukselta bongasimme myös Anna-lehden muotikuvaukset, valokuvaajien työhuoneen ja koekeittiön.

Kaiken tämän jälkeen joukkomme kiitti ja kumarsi oppastamme Susan Heikkistä. Luovutimme Järjen julisteet muistoksi Kuvalehden toimitukselle unohtamatta Otavamedian aulaa, joka sai myös järkevää koristusta seinälleen.

Alunperin kirjoittanut Hanna Kuusisto

Tekniikan päivillä Aalto-yliopistolla 16.1 oli paljon kuultavaa ja nähtävää. Kojut olivat täynnä erilaisia koneita, ideoita ja kiinnostavia eri alojen ihmisiä. Siellä nähtiin savurenkaita tekevä kone, aaltoenergian idea ja Kimmo ”tieto on valtaa” Pietiläinen.

Do we.learn.it?

Osana Tekniikan päiviä oli we.learn.it -projekti, johon osallistui Järvenpään lukion luma-linjan ja Järjen lisäksi monista muista kouluista opiskelijoita. Projektin tarkoituksena oli kokeilla päivän ajan tiedetoimittajana oloa. Jokainen ryhmä valitsi jonkin monesta kiinnostavasta aiheesta ja teki siitä kojujen ja luentojen pohjalta jutun nettiin. Kaikki Tekniikan päivillä tehdyt jutut voit lukea täältä: ptt.welearnit.org/html/index.html

Pienen katsastuskierroksen jälkeen olimme välittömästi paniikissa: minne piti kokoontua ja missä kaikki ovat. Pienen panikoimisen jälkeen saimme ystävällisen vastaanoton Anna-Kaarina Kairamolta sekä Miko Laaksolta ja valitsimme aiheet itsellemme. Järki valitsi aiheekseen sisäilman laadun. Aloitimme etsimällä tietoa kojuilla seisoviltä ihmisiltä. Kaikilta kojuilta saimme tietoa niin paljon, että luennoilla ei tarvinnut käydä ollenkaan. Tiedonkeruun ja haastatteluiden jälkeen keräännyimme takaisin kokoontumishuoneeseen ja teimme jutut nykytekniikan mukaisesti tabletilla.

Järki haastatteli myös paikalla ollutta Kimmo Pietiläistä (kuva ylempänä), joka on suomentanut erittäin suuren määrän tietokirjoja. Kimmo Pietiläisen erittäin vahva myönteinen vastaus kysymkseen “onko tieto valtaa?” sai Järjen kirjoittamaan jutun sisäilman lisäksi Pietiläisestä. Tämäkin juttu on luettavissa aikaisemmasta linkistä.

Tekniikan päivät oli oikein mukava kokemus. Oli hyvin kiinnostavaa ja opettavaista jutella asiantuntevien ihmisten kanssa tekniikasta ja tietenkin sisäilman laadusta. Ja ilmaiset ilmapallot ovat aina plussaa!

Lukion lehtikurssi uudistuu ensi syksystä alkaen. Kurssin uudessa opetussuunnitelmassa pyritään yhä lähemmäs työelämää ja yhteiskunnassa vallitsevaa median monimuotoisuutta.

Verkkolehden toimittamisen lisäksi kurssilla aletaan perehtyä yhä monimediaisempiin tiedotusvälineisiin, kuten Facebookiin ja Instagramiin, joiden ympärivuorokautinen käyttö ei luonnistu vielä monilta.

Opetussuunnitelma sanoo, että lukion on tarjottava lehtikurssilaisille tuntumaa mediamaailman monipuolistumiseen. Ideaalitilanteessahan lehtikurssi evästää lukion jälkeiseen työelämään, joten kurssin pedagogisia sisältöjä aiotaan laajentaa.

Samalla Järjen näkyvyys lukiolla paranee entisestään: Järjen toimittajat alkavat tuottaa päivittäisiä uutislähetyksiä jotka pyörivät koulun info-televisioissa. Yhteistyössä kuvataidelinjan kanssa tuotetaan laadukkaat videot HD-kuvanlaadulla.

Lisäksi keskusradiossa luetaan päivittäin aamun välitunnilla lukion ekosysteemissä vallitseva paikallissää, ja iltapäivää piristää Järjen toimittama kuunnelma, johon haetaan inspiraatiota koulumme opettajien suustaan päästämistä sammakoista. Näiltä osin lehtikurssi tekee yhteistyötä äidinkielen ja kirjallisuuden puhetaitojen kurssin kanssa.

Luvassa on myös joka perjantaina Areenan valkokankaalla esitettävä keskustelu- ja ajankohtaisohjelma, jossa Järjen toimittajien vakiovieraiksi ovat tulossa ainakin lukion rehtori, kaupunginjohtaja, Pajalan K-Supermarketin kauppias sekä Herra Hevisaurus.

Näyttäisikö uutislähetyksen alkufilmi tältä? Kuva: Toimitus.

Hanna Kuusisto on innoissaan lehtikurssin uusista sisällöistä. ”On hienoa, että meidän opiskelijoiden osaamista hyödynnetään entistä monipuolisemmin. Ja lukion käytävillekin saadaan järkeviä keskustelunaiheita Järjen tulevien tv-tuotosten ansiosta: enää ei kenenkään tarvitse supista jostain Big Brotherista tai Emmerdalesta, vaan kuumimmat puheenaiheet syntyvät tietysti meidän talk showmme myötä!”

Uusia tuulia on luvassa muutenkin. Tuoreiden tutkimusten mukaan suomalaiset koululehdet ovat aiheuttaneet tekijöilleen turhan paljon unettomia öitä ja ylitöitä, jopa valtakunnan tasolla. Opetushallitus on päättänyt puuttua asiaan ja velvoittaa ensi syksystä eteenpäin koulutuksenjärjestäjiä tarjoamaan opiskelijatoimittajille kerran kuussa hermoterapian ja tarvittaessa myös opintoihin sisältyvän virkavapaan kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastolla.

Uusi hallitus suhtautuu työhönsä rennon asiallisesti. Kuva: Hanna Kuusisto.

Lukion oppilaskunnan vuosikokous 2014 pidettiin torstaina 6. helmikuuta. Tilaisuuden massiivinen mainonta niin Wilmassa, kovaäänisissä kuin info-televisiossakin tuotti tulosta: päivän polttavaa politiikkaa oli seuraamassa ennätyspaljon lukion opiskelijoita.

Oppilaskunnan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toisen vuoden opiskelija Sara Niemelä. Niemelä peittosi vastaehdokkaaksi saamansa Ossi Kallion huimasti äänin 27 – 2. Niemelällä on taustaa hallituksen toimintavastaavan tehtävistä ja ensimmäistä vuottaan opiskeleva Kallio toimi hallituksen tiedottajana.

Varapuheenjohtajaksi valittiin neljän ehdokkaan joukosta toisen vuoden opiskelija Roni Kokkola. Kokkolan vastaehdokkaat olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Myös Kokkola on kerännyt hallituskokemusta toimintavastaavana.

Hallituksen sihteerinä jatkaa toisen vuoden opiskelija Oiva Kumpulainen ainoana halukkaana toimeen, kuten myös kirjavastaavaksi valittiin ilman vastaehdokkaita jatkaamaan abiturientti Viivi Paavilainen opintojensa loppuajan.

Oppilaskunnan kioskitiimiin halusi yhdeksän opiskelijaa, mutta kiskatädeiksi ja namusediksi tarvittiin vain 6 henkeä. Halukkaiden joukosta karsittiin pois tulevana syksynä valmistuvat abiturientit. Kioskia alkavat pyörittää abiturientti Jonna Koskinen, toisen vuoden opiskelija Iiro Mantere sekä ensimmäisen vuoden opiskelijat Jere Kemoff, Meri Päivärinta, Marianne Turunen, Ella Kinnunen ja Ossi Kallio. Joukosta Mantereella on taustaa sekä kioskista että toimintavastaavana ja myös Koskinen on toiminut kioskissa.

Kolmeen toimintavastaavan virkaan valittiin ensimmäisen vuoden opiskelijat Vili Palokangas, Sarianna Helander ja Pelle Lindholm. Muita halukkaita ei ollut. Uutena ympäristövastaavana abiturientti Anni-Leena Lempisen tilalla aloittaa niin ikään ensimmäisen vuoden opiskelija Jani Lehtinen ilman vastaehdokkaita.

Rahaa muuhunkin kuin hallituksen karkkeihin

Puheenjohtajanvaalissa Niemelä ja Kallio pääsivät kunnolla kampanjoimaan valintansa eteen. Kuumimmaksi kysymykseksi nousi, miten oppilaskunnan rahankäyttö muuttuisi heidän valintansa myötä. Rahaa oppilaskunnan hallituksella ilmeni olevan jopa yli 16 000 euroa pahan päivän varalle. Molemmat ehdokkaat painottivat rahankäyttöä yhteisöllisyyden lisäämiseksi. ”Rahaa käytetään kaikkiin lukion opiskelijoihin”, linjasi Sara Niemelä. ”Niillä rahoilla ei hankita vain karkkeja hallitukselle.”

Mitä muuta uuden puheenjohtajan suunnitelmiin kuuluu? ”Uusi hallitus tuo tullessaan juuri erilaisia koko koulua yhdistäviä asioita. Myös yhteistyötä lukion muihin toimijoihin ja projekteihin jatketaan”, Niemelä kommentoi tuoreeltaan valintansa jälkeen. Entä miltä nyt tuntuu? ”Tuntuu hyvältä, että tulin valituksi, sillä nyt puheenjohtajana pääsen tosissani vaikuttamaan!”

Yhteisöllisyyden ohella hallituksen haasteena on myös oppilaskunnan viestinnän kehittäminen: tiedottajan virka sulautettiin vuosikokouksessa osaksi puheenjohtajiston tehtäviä. Puheenjohtajien lienee syytä panostaa myös keskinäiseen viestintäänsä. Varapuheenjohtajan pestistä väistynyt abiturientti Jesse Kareinen ohjeisti seuraajaansa pitämään hyvät suhteet puheenjohtajaan, jottei varapuheenjohtaja Kokkolan toimenkuva vaihdu Niemelän juoksupojan rooliin.

Entinen puheenjohtaja Teemu Weckström luottaa uuden hallituksen osaamiseen. ”Oppilaskunta jää hyviin käsiin”, kuultiin abiturientti Weckströmin kommentti. ”Ihan hyvältä tuntuu jättää puheenjohtajuus Saralle.”

Alunperin kirjoittanut Henry Hedborg