Rohkeus. Niin monissa eri asiayhteyksissä käytetty sana. Kuka voisi enää keksiä siitä mitään uutta sanottavaa? Ensimmäisen vuoden draamaopiskelijat kuitenkin onnistuivat luomaan esityksen, joka nostatti ainakin minulle ajatuksia rohkeudesta. Ei välttämättä uusia sellaisia, mutta niin arkisia, ettei niitä aina edes osaa ajatella.  

Esitys alkoi luokkahuone tilanteesta, kun opettaja saapui paikalle ja ilmoitti, että jokaisen täytyy kirjoittaa essee rohkeudesta. Aiheesta, jota henkilökohtaisesti kammoan sen kliseisyyden vuoksi. Tilanteeseen oli jaettu hyvin, millainen kukin ihminen oli oppilaana. Kohtaus loppui kaoottiseen sekamelskaan, ja valot sammuivat.  

Siitä siirryttiin perinteiseen tyttöjeniltaan musiikin saattamana. Lavalle raahattu patja loi efektin huoneesta, ja tanssahtelevat tytöt nostattivat tunnelmaa, joka oli vaihtunut hetkessä koulun paineesta viikonlopun vapauteen. Musiikin lakatessa yksi tytöistä kysyi, mitä muut olivat kirjoittaneet esseeseen. Ymmärrettävästi jokainen oli heittänyt aivojensa koulukansion sängyn alle iltaa varten, joten siihen loppui esseistä puhuminen.  

Rohkeus kuitenkin nousi puheenaiheeksi, ja tytöt alkoivat pilkallisesti siteeraamaan arjessa kuultuja lauseita rohkeudesta. ”Sä oot rohkee, kun uskallat olla oma ittes”, voisi tiivistää viestin. Moni asia vaatii rohkeutta. Se kävi loistavasti ilmi, kun jokainen yksitellen nousi seisomaan kertoen, miten on ollut itse rohkea tai mihin toivoisi enemmän rohkeutta. Tämän täytyi olla lempikohtani esityksestä. Rohkeutta on puhua ongelmista. Yrittää, vaikka voi epäonnistua. Kysyä, kun joku mietityttää. Puuttua, kun jokin ei ole kohdallaan. Millä tavoin sinä olet rohkea? 

Suullisista rohkeuden tunnustuksista päästiin koomisiin ja konkreettisiin esimerkkeihin, kun ”uutiset” alkoivat. Uutismaisessa lähetyksessä yleisölle esiteltiin hupaisalla tavalla jokaiselle tuttuja tilanteita, joissa on mahdollisuus ylittää pelot, kuten ihastukselle tunnustaminen tai alkoholista kieltäytyminen. Samalla tehtiin pilaa muutaman vuoden takaisesta tyhmänrohkeasta suunnitelmasta rynnäköidä Amerikassa sijaitsevaan Area 51:een.  

Esityksen lopussa draamalaiset tarjoilivat yleisölle itsepuolustustanssia tai ainakin jotain ryhmäliikuntaa muistuttavaa. Se sai katsojan vielä varpailleen, sillä itse ainakin yllätyin. Ennen kumarrusta ja aplodeja sali täyttyi yhtäläisellä huudolla, joka kuulosti minun korvaani epätoivoiselta tarpeelta saada kokea rohkeutta. 

Pidin näytöksen sisällöstä, ja etenkin sen monipuolisuudesta sekä totuudenmukaisuudesta. Sitä oli helppo seurata loistokkaiden näyttelijöiden ansiosta, jotka onnistuivat eleillään ja äänillään viestittämään juuri sen, mikä täytyi tulla sanotuksi. He saivat visionsa elämään. Valitettavasti esitystä ”Rohkeus” ei voi nähdä näin jälkeen päin, mutta voin mielelläni suositella ensimmäisen vuosikurssin draamalaisten tulevia produktioita. Tämä näytös ylitti odotukseni. Nyt osaan odottaa enemmän. 

Syksy on aina Järvenpään lukiossa vuoden kohokohtia, kun uuden lukuvuoden alkamisen jälkeen päästään syysloman lähestyessä miettimään joulun odotusta ja sitä ympäröiviä koulun tapahtumia. Vaikka koronarajoitukset ovat vaivanneet kouluamme, olemme silti saaneet nauttia vanhoista tutuista tapahtumistamme.

TJ-50 2020

Kolmoset lähtivät toteuttamaan syksyn tempaustaan aiheenaan elokuvat ja sarjat. Tapahtuma aloitettiin hyvin aiheeseen sopivasti Pokemonin alkuperäisen tunnuskappaleen I wanna be the very best tahdissa. Juhlan alussa tuli ilmi, että koulun verkossa oli käyttöongelmia, joiden takia tapahtumaa ei saatu striimattua luokkiin ja kotikatsomoihin, niin kuin oli aluksi suunniteltu. Sen sijaan juhlasta sai nauttia jälkilähetyksenä myöhempänä ajankohtana.

Juhla jatkui 3 vastaan 3 -tietovisalla, jossa Markku Nissinen, Emma Lager ja Tuija Haapala asettuivat Seania, Oskaria ja Oonaa vastaan elokuvahahmojen tunnistamisessa. Tätä seurasi tanssiesitys, ja loppupuolella pääsimme nauttimaan pukukisasta, jossa saimme nähdä muun muassa smurffit, sarjakuvahahmot Tatun ja Patun, kaukaisesta galaksista matkustaneet jedin, sithin ja Chewbaccan, Harry Potterin ja Matrix-tyyliin pitkään mustaan takkiin ja aurinkolaseihin sonnustautuneen kaksikon.

Kisan jälkeen saimme vielä nauttia musiikkiesityksistä ja neljän pelaajan tietovisasta, jossa teeman mukaisiin monivalintakysymyksiin arvailtiin vastauksia kukin parhaan kykynsä mukaan.

Lista kaikista esityksistä

• John Meyer – Neon (Leo Kärkkäinen, kitara)
• James Arthur – Falling like the sea (Sigrit Kapp, Niilo Nykänen, Mikael Saine, Leo Kärkkäinen, Aksel Linderoos)
• John Meyer – Who says! (Luka Laune, kitara ja laulu)
• Ace of Spades (Sakari Seppälä, Luka Laune ja Ilari Viljavuori)
• Brahms – Rhapsody (Samuel Saarikivi, piano)

Kaamoksen karkottajaiset

Kaamoksen karkottajaiset järjestettiin taas hyvin perinteiseen tapaan juuri ennen joulukuun alkua, kun pimeän ja kylmän syksyn kiusattua on aika siirtyä joulun odotukseen ja tuoda tunnelmallisilla esityksillä lämpöä ja yhteisöllisyyttä kouluun. Ikävä kyllä kaikkea tätä ei saatu kunnolla toteutettua, koska tilanteen mukaisesti koko koulu oli siirretty etäopetukseen. Alkuun kuitenkin saimme kuunnella kunnon tsemppipuheet, joissa muun muassa mainittiin, miten perinteistä juhlaa on nyt juhlittu yli 15 vuotta. Hyvä me, pisteet kotiin!

Itsenäisyyspäivän juhla

Koko Suomen omaa juhlapäivää saimme koulumme striimin avulla katsella kotiruudulta torstaina 3.12. uuden jakson alkumetreillä. Juhlan alussa saimme kuulla Aapo Rantasta pianolla, kun hän soitti Fantasia-kappaleen. Tämän jälkeen opiskelijakunnan puheenjohtaja Sean McLoughlin piti oman puheensa. Myös perinteisesti päivän tapahtumiin kuuluva vapauden viestin luovutus ja vastaanottaminen suoritettiin, kun Anh Pham luovutti käärön Roosa Puomiolle. Itsenäisyyspäivän juhla päätettiin musiikkiesitykseen, jossa Tea Kasper ja Vilma Timonen lauloivat Maamme-laulun, johon kuului esiintyminen musiikinopettaja Marita Tapperilta pianonsoittajana.

Joulujuhla

18.12. vietimme vuoden 2020 viimeisen koulupäivämme, ja viimeinen oppitunti koulupäivästä vietettiin koulumme joulujuhlaa katsellen. Kuten osattiin odottaa, juhla sisälsi rehtorin puheen ja hienoja musiikkiesityksiä, joihin opiskelijat olivat tyypilliseen tapaan panostaneet.

Muutamille ohjausryhmille jäi erityisen hyvin mieleen opettajien tanssi- ja lauluesitys. Tällä kertaa juhlaa ei striimattu vaan se oli etukäteen nauhoitettu, minkä ansiosta koululla ei päivän aikana ollut ketään ja kaikki opiskelijat saivat aloittaa lomansa kotioloistaan.

Abien TJ100 nähtiin tänäkin vuonna, vaikka korona varmasti uhkasikin järjestämistä. Onneksi saimme kuitenkin myös tänä vuonna nähdä lukiomme opiskelijoiden lahjakkuutta ja rentoutua hetkeksi hauskojen ohjelmanumeroiden avulla, vaikka emme tyypilliseen tapaan areenalla. Tänä vuonna suuri osa opiskelijoista näki TJ100 juhlan luokistaan striimin kautta. 

Tänä vuonna juhlassa oli teemana 70-luku ja näimmekin monta esitystä aiheeseen liittyen. Ensimmäisenä kuitenkin abit pitivät jumppatuokion, jossa vaikutti olevan myös nykypäivän liikkeitä mukana. Mutta tätä seurasi ensimmäinen monesta musiikki esityksestä ja saimme ensimmäisen maistiaisen teemasta.  

Jumppaa ja musiikkia seurasi opettajien ja abien välinen musiikkivisa, jossa kilpailijat arvasit joukkueittain 70-luvun biisejä. Abeilla oli vastassa itsevarmat opettajat Juha Haapola, Emma Lager sekä Susanne Heinonen. Itsevarmuus ei kuitenkaan opettajia voittoon vienyt sillä tiukan kisan voittivat abit.  

Seuraavaksi näimme seuraavat useasta musiikki esityksestä ja eräs esiintyvistä abeista esitti hellyttävän toiveen, Hän toivoi normaali aikojen palaamista mahdollisimman pian. Musiikki esitys olikin aluksi haikea, mutta sai loppuun iloisen käänteen. 

Koko juhlan kuitenkin kruunasi Retro Asu kilpailu, jossa näimme yli 20 asua suoraan 70-luvulta. Muutamia mieleen jääneitä asuja olivat varmasti nahkainen kilpa-ajo asu, syvä v-kaulainen paita sekä alaspäin levenevät housut, jotka ovat varmasti jokaiselle tuttu 70-luvun kuvista. Kilpailun kuitenkin voitti kaikkien yllätykseksi eräs kolmesta tuomarista. 

Kokonaisuudessa TJ100 juhla toi koko lukion arkeen mukavan lyhyen tauon ja esitteli tämän vuoden ykkösille mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Toivottavasti TJ100 juhlan pirteä tunnelma jatkuu abeilla vielä kirjoitusten jälkeenkin.