Lukiomme Jodel-kanavalla keväällä 2024 päätään nostanut kritiikki opiskelijakunnan hallituksen järjestämistä perjantaimuusiikeista eskaloitui tiistaina 21.5.2024 jopa musiikkeja soittavien mediavastaavien henkilökohtaiseksi solvaamiseksi sekä muuksi törkeäksi kiusaamiseksi ja haukkumiseksi. Tästä syystä opiskelijakunnan hallitus päätti kokouksessaan 24.5.2024 lopettaa perjantaimusiikit toistaiseksi.

Lukiomme opiskelijakunnan hallituksella on ollut jo useamman vuoden perinteenä soittaa joka perjantai ruokavälituntisin kello 11-13.05 välillä musiikkia koulun areenalla. Perjantaimusiikit ovat alunperin tarkoitettu yhteisöllisyyttä nostattavaksi tapahtumaksi parantamaan koulun ilmapiiriä. Opiskelijakunnan hallitus on pitkään pyytänyt biisitoiveita muun muassa lukion Jodel-kanavalla sekä aika ajoin myös erillisellä Forms-kyselyllä. Musiikit ovat pääosin sujuneet menneinä vuosina ilman häiriöitä.

Mutta mikä on opiskelijoiden mielipide perinteestä?

Perinne on jo pitkään otettu vastaan pääosin avosylein. Haastattelimme vapaamuotoisesti kahta koulumme abia, Nelliä ja Mayaa, perjantaimusiikin toimivuudesta sekä perinteen vaikutuksesta heidän kouluarkeensa. Haastateltavien mielipiteitä ei kuitenkaan voi yleistää jokaisen Järvenpään lukion opiskelijan mielipiteiksi.

Mitä mieltä olette olleet näistä perjantaimusiikeista?

“Mun mielestä ne on ollut todella olennainen osa koulua”, Maya toteaa. Nelli lisää musiikin piristäneen perjantaipäiviä huomattavasti. Maya antaa esimerkin tilanteesta, jolloin DJ on soittanut kappaleen “Kuumaa huumaa” jonka aikana opiskelijat ovat alkaneet tanssia wanhoja varten opittua koreografiaa. “Aina ku kävelee sinne ruokalaa tekee itekki jonku pikku dancy-dancyn!” Keskustelussa tulee ilmi ruokalassa kohdattu vallitseva lämminhenkinen tunnelma: “(opiskelijoiden) naamat ovat niin kirkkaita, iloisia!” Nelli ja Maya mainitsevat ruokalan iloisen tunnelman tarttuvan ja kestävän mahdollisesti jopa oppitunneille asti, vieden samalla stressin hetkeksi pois.

Oletteko itse ehdotelleet kappaleita ja oletteko tulleet kuulluiksi?

Nelli ei ole ehdottanut kappaleita, mutta sen sijaan Maya on tuonut toiveensa esiin kerran. Kappale toistettiin kyseisen perjantain ruokailun aikana. Nelli ja Maya kertovat, että genrejä on toistettu sekaisin laidasta laitaan: “Vähän metallia, poppia ynnä muuta sekaisin.” “On ollu kivaa et on ollu sekasin eri genrejä ja vaik nyt ei ois ollu oman mieleinen genre niin ei se mua ainakaan oo haitannut.”

Mikä kehitettävää perjantaiperinteessä ja sen toteuttamisessa olisi?

Maya aloittaa: “No qr-koodilla vois ehottaa biisejä, jotta enemmän ihmisiä näkis sen.” Nelli tuo ilmi myös sen, että musiikit saattavat olla joskus liian kovalla, mutta huomauttaa myös kappaleiden keskenäisitä äänieroista. Parivaljakko kertoo suhtautumisen kehitysehdotuksiin olleen myönteistä ja palautetta on myös kyselty forms-linkkien kautta. Maya ja Nelli ovat nauttineet perinteestä. Kaikkien kohdalla se ei kuitenkaan ole näin.

Tilanne eskaloituu

Kuitenkin etenkin lukuvuoden 2023–2024 aikana uuden opiskelijakunnan hallituksen valitsemisen jälkeen nykyiset mediavastaavat ovat saaneet huomattavat määrät tarpeetonta kritiikkiä liittyen musiikkeihin. Alkuun kritiikki oli maltillista musiikin solvaamista ja toisten musiikkimaun haukkumista, mutta kevään edetessä tilanne paheni ja kritiikki muuttui enemmän mediavastaavia ja muita DJ:n hommia hoitaneiden henkilökohtaiseksi kritisoinniksi ja suoraksi kiusaamiseksi. Tilanne eskaloitui toiseksi viimeisellä kouluviikolla tiistaina 21. toukokuuta, kun opiskelijakunnan hallituksen mediavastaavat olivat päättäneet soittaa musiikkia opiskelijoiden iloksi viimeisen kunnollisen koulupäivän kunniaksi. Tällöin mediavastaaviin kohdistui poikkeuksellinen määrä henkilökohtaista vihaa lukion Jodel-kanavalla ja osa kommenteista oli tulkittavissa jopa tappouhkauksina.

Opiskelijakunnan hallitus kirjoitti tällöin heti samana iltana julkisen kannaottonsa turvallisen tilan puolesta ja sanoi harkitsevansa tulevassa kokouksessa perjantaimusiikkien lakkauttamista toistaiseksi. Seuraavaksi lainaus kannanotosta:

Opiskelijakunnan tulisi tarjota edellytykset ja turvallinen tila, jotta kaikki sen jäsenet pystyvät toimimaan ja tekemään niitä asioita, joita he haluavat tehdä. Opiskelijakunnan toimijat ovat vapaaehtoistyöntekijöitä, ja vapaaehtoistyön tulisi olla palkitsevaa, ei pelottavaa, ahdistavaa tai vastenmielistä. Mikäli opiskelijakunnassa ei pystytä tarjoamaan edellytyksiä sen toimijoille toteuttaa esimerkiksi perjantaimusiikkeja, emme voi olla varmoja, voidaanko tätä perinnettä enää jatkaa.

opiskelijakunan puolesta,
Sami Ollinmäki, 21.5.2024

Kiusaamiselle miltei yksimielinen tyrmäys

Kannanoton julkaisemisen jälkeen lukiomme Jodel-kanvalla käytiin kiivasta keskustelua aiheesta ja lukijat tuomitsivat kiusaajat lähes yksimielisesti. Opiskelijakunnan hallituksen tietoon kantautui vain muutamia kommentteja, joissa hallitusta on syytetty herkkänahkaisuudesta ja siitä, että hallitukslla olisi mennyt kommentit liikaa tunteisiin. Kuitenkaan koulun järjestyssääntöjen ja lain nojalla minkäänalaista kiusaamista ei voida hyväksyä ja sellaiseen pitää puuttua välittömästi.

Opiskelijakunnan hallitus kokousti aiheesta perjantaina 24.5. ja tuli yksimielisesti siihen tulokseen, että perjantaimusiikit on laitettava tauolle niin pitkäksi aikaa, kunnes hallitus voi olla varma musiikkien järjestämisen turvallisuudesta. On ymmärrettävä, että ihmisillä on erilaisia musiikillisia mieltymyksiä, mutta oma mielipide tulisi ilmaista toisia kunnioittavasti eikä loukaten. Nykyinen tilanne koettiin kestämättömäksi ja jouduttiin tekemään varmasti monia harmittava päätös laittaa musiikit tauolle.

“Olen valitettavasti seurannut jonkin verran Jodelin keskusteluja” Maya kertoo ilmiselvästi pettyneenä jodlauksiin. “(Perinteen lopettaminen) on hyvin, hyvin, hyvin ikävää.” “On. Se on ollut jo pitkään perinteenä, joka tuo piristystä aina siihen perjantaipäivään”, Nelli ja Maya toteavat harmistuneina. Pääongelmana haastateltavat näkevät DJ:nä toimiviin vapaaehtoisiin kohdistetun vihapuheen. “Henkilökohtaisesti oon sitä mieltä, että jos teille ei tää musiikki kelpaa, ni menkää itte DJ:ksi”, Nelli sanoittaa useiden kanssaopiskelijoiden mielipiteen. “Loppujen lopuksi tää on vaa valittajien omaa haavoittuvaisuutta, koska nykyiset DJ:t on toteuttanut toiveita, ottanut palautetta, muuttanut toimintaansa jos on niin tarvinnut”, Maya tiivistää näkemyksensä tilanteesta. Haastattelun päätteeksi kuuluu kärkäs toive – “Toivottavasti te, kiusaamisen vähättelijät, nukutte lämpimällä tyynyllä.”

Alta voit vielä tutustua musiikin terveydellisiin vaikutuksiin.

Musiikin vaikutus hyvinvointiin

Muutama lyhyt pointti videosta:

• Dopamiinituotanto kiihtyy, jonka vuoksi keskittyminen on helpompaa, jaksaa sitkeämmin tehdä asioita ja olo tuntuu motivoituneemmalta
• Mieliala kohenee ja stressitaso laskee
• Immuunijärjestelmä vahvistuu
• Muisti sekä aivojen kehitys paranevat

Yllä olevat poiminnat ovat hyvin oleellisia tekijöitä oppimisen kannalta. Koulussa on helpompi opiskella ja toimia, kun tuntee olonsa pystyväksi, iloisemmaksi sekä motivoituneemmaksi. Musiikin aiheuttama aivohin kohdistunut stimulaatio taas vahvistaa muistia ja täten vahvistaa oppimista – mm. näiden syiden vuoksi osa opiskelijoista sekä henkilökunnasta ovat kokeneet perjantaimusiikit mieleisinä.

Kirjoittanut: Eemil Pietilä ja Sanni Veijalainen

Artikkelikuva: Tekoäly

Hallitus päätti tuoreessa kehysriihessä rajata maksutonta toista astetta sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 18. Tämä on aiheuttanut lukiolaisissa ja muissa toisen asteen opiskelijoissa suurta vihaa ja saanut lukiolaisia ympäri Suomen järjestämään ulosmarsseja.

Hallitus ilmoitti 16.4.2024 leikkaavansa lukiokoulutuksesta. Oikeus opiskeluvälineisiin, kuten ilmaisiin oppimateriaaleihin sekä muihin opiskelun kannalta välttämättömiin tarvikkeisiin päättyy sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Myös ylioppilaskirjoitukset tulevat jatkossa maksamaan lukion kolmannen vuosiluokan opiskelijoille ja mahdollisille lukio-opintojen pidentäjille.

Vuonna 2021 voimaan astunut laajennettu oppivelvollisuus tarkoittaa, että nykyään kaikki nuoret ovat oppivelvollisia 18-vuotiaaksi asti. Samalla päätettiin muuttaa toisen asteen koulutusta kaikille maksuttomaksi 20 ikävuoteen asti. Ensimmäinen maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta nauttinut ikäluokka oli vuonna 2005 syntyneet. Kuitenkin jo nyt, ennen kuin yksikään ikäpolvi on ehtinyt valmistua maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, on uusi hallitus tehnyt päätöksen muuttaa toinen aste takaisin maksulliseksi. Päätös tehtiin vain viikkoja sen jälkeen, kun yhdeksäsluokkalaisten yhteishaku oli päättynyt, mikä lisäsi entisestään tyytymättömyyttä lukiolaisten ja tulevien lukiolaisten keskuudessa. Moni koki tulleensa johdetuksi harhaan maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

Etenkin Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) yksi pitkäaikaisista tavoitteista on ollut maksullisen toisen asteen saaminen nuorille. Hallituksen päätökseen pettyneenä Suomen Lukiolaisten Liitto kehotti kaikkia Suomen lukioiden opiskelijoita osallistumaan valtakunnalliseen torstaina 25.4. klo 12.15 järjestettyyn ulosmarssiin. Tavoitteena oli osoittaa mieltä nykyisen hallituksen päätöstä vastaan olemalla osallistumatta enää opetukseen kyseisenä päivänä tai marssimalla ulos menillään olevalta oppitunnilta.

Myös meidän koulumme opiskelijoita osallistui tempaukseen. Järki-lehti oli paikan päällä haastattelemassa marssiin osallistujia ja sitä vastustavia. Saimme haastatteluun muutaman lukiomme opiskelijan. Osa halusi osallistua haastatteluun omalla nimellään, mutta myös anonyymisti haastatteluun osallistujia oli.

Haastattelussa opiskelijoita

Sain haastatteluun nimellä kaksi opiskelijaa, Arttu Lagerin sekä Kasperi Teurokosken. Seuraavaksi heidän näkemyksiään marssista.

Miksi olet täällä? Kannatatko marssia?

Arttu: “Mun mielestä nuorten vaikuttaminen on todella tärkeetä nykymaailmassa ja hallituksen tekemät leikkaukset nuoria, eli Suomen tulevaisuutta kohtaan, on väärin. Halusin olla osana vaikuttamassa ja saada oman ääneni kuuluviin.”

Kasperi: “Olen tässä mukana, ensiksi, koska pääsee skippaamaan tuntia ja toiseksi, ei ole fresh, että hallitus leikkaa opiskelijoilta ja muuttaa koulutusta maksulliseksi, vaikka ensiksi luvattiin toista.”

Mitä mieltä olet, toteutuiko marssi odotustesi mukaisesti? Ja oletko tyytyväinen mukaan lähteneiden määrään?

Arttu: “Määrästä olen erittäin tyytyväinen. Olen ylpeä ja onnellinen kuinka moni on lähtenyt tähän mukaan. Jodelissa käydyn keskustelun mukaan sai erilaisen kuvan. Kuitenkin varsinainen ulos koulusta marssiminen olisi ollut hauskinta legendaarista, mutta kyllä tämäkin on erittäin hienoa, kun porukka kokoontuu areenalle ja on täällä ja paikalla on MTV uutiset haastattelemassa. Tässä on vaan kaikki todella hyvää.”

Kasperi: “On hienoa, että nuoret uskaltavat lähteä tunneilta, vaikka saattaakin tulla poissaoloja. On tää hyvä, että tänne on näin paljon jengiä osallistunut, vaikka olisihan tänne saanut enemmänkin opiskelijoita tulla.”

Näkyykö mielestäsi Jodelissa käyty negatiivissävytteinenkin keskustelu nyt täällä vai oliko se enemmän netissä kärjistämistä?

Arttu: “Mun mielestä se on ainakin näyttänyt selvästi, että jos eskaloidutaan siihen, että haukutaan toista toisen mielipiteiden ideologien, halujen tai minkään tahansa puolesta, se kertoo jotakin ihmisen itsetunnosta ja omasta elämästä. On ihan jäätävän tyhmää haukkua toisia esimerkiksi vihrevassareiksi, kommunisteiksi, oikeistolaiseksi tai miksi tahansa vain sen takia, että he haluavat vaikuttaa johonkin.”

Kasperi: “Mun mielestä Jodelissa huudetaan ihan huutamisen ilosta. Vaikka siellä sanotaankin, että ei kannata osallistua ja väitetään, että ei osallistuta, niin varmasti moni heistäkin on tullut tänne paikalle. Jodelissa halutaan vaan saada sitä kohua tulille.”

Artun ja Kasperin lisäksi sain haastatteluun myös kaksi anonyyminä pysyttelevää opiskelijaa. Seuraavaksi heidän mietteitänsä sekä puolesta että vastaan marssin.

Miksi olet täällä? Kannatatko marssia?

En ole kannattamassa tätä. Marssi ei aja henkilökohtaisia arvojani siitä, miten opiskelijoiden elämää parannetaan. Ulosmarssi ei aja opiskelijoiden eikä ykislöiden etuja.

Olen marssin puolesta, koska mielestäni ilmainen koulutus kuuluu kaikille. Varsinkin toisen asteen koulutus ja mieluummin pidemmällekin, koska kouluts auttaa porukkaa tulevaisuutta varten eikä kaikilla ole varaa koulutukseen. Minulla henkilökohtaisesti on varaa, mutta se ei tarkoita, että kaikilla olisi.

Mitä mieltä olet, toteutuiko marssi odotustesi mukaisesti? Ja oletko tyytyväinen mukaan lähteneiden määrään?

Realistinen toteutus on se, että ihan sama mitä kaikki sanoo, niin arviolta noin puolet osallistuu tähän. Tosin tunneilta ihmiset kyllä lähtevät pois hyvinkin aktiivisesti, mutta osallistumisprosentti itse ulosmarssiin on aika pieni. Marssin idea oli hyvä, mutta totetus huono.

Tää on toteutunut aika hyvin, mutta on hämmentävää, että seassa on myös marssia vastustavia opiskelijoita ja se ei anna täysin todellista kuvaa siitä, kuinka moni tätä todellisuudessa kannattaa. Ja minulla ei ainakaan ollut mitään käryä mitä pitää tehdä paitsi lähteä pois tunnilta.

Näkyykö mielestäsi Jodelissa käyty negatiivissävytteinenkin keskustelu nyt täällä vai oliko se enemmän netissä kärjistämistä?

Tottakai netissä keskustelut kärjistyvät, koska siellä ei tarvitse omalla nimellä keskustella. Poliittinen keskustelu syntyy siellä herkemmin ja sitä ei käydä ihan näin rauhallisissa merkeissä, kuten täällä nyt. Toisten leimaaminen ei ole rehelliseen poliittiseen keskusteluun sopivaa. Ideat täytyy aina kertoa faktoina.

Ehkä vähän henkilöityy ja pystyy vähän päättelemään kuka on mitäkin mieltä, mutta olihan se vähän kärjistettyä se keskustelu Jodelissa. Porukka ei välttämättä uskalla päin naamaa sanoa kaikkia mielipiteitä.

Eriäviä mielipiteitä

Tempaus sai osakseen myös kritiikkiä ja eriäviä mielipiteitä esitettiin etenkin Järvenpään lukion Jodel-kanavalla sekä ennen tapahtumaa että tapahtuman jälkeen. Välillä keskustelu kärjistyi ja ulosmarssiin osallistuneita muun muassa haukuttiin vasemmiston kannattajiksi ja kommunisteiksi, vaikka marssin ensisijainen tavoite olikin puolustaa lukiolaisten etuja. Moni ulosmarssia kritisoinut koki tapahtuman olevan liian poliittisesti latautunut ja näin vastusti sitä. Toisaalta osa opiskelijoista yksinkertaisesti kannattaa hallituksen leikkauksia ja näin eivät joko kokeneet tarpeelliseksi ottaa kantaa tai vastustivat marssia.

Nykyisessä tilanteessa valtion on tehtävä leikkauksia parantaakseen taloudellista tilaansa, mutta etenkin marssia kannattaneet ja siihen osallistuneet kokivat leikkausten osuvan väärään kohteeseen ja totesivatkin hallituksen leikkauksia kannattaneiden vastalauseeksi ettei nuorilta tai koulutuksesta saa leikata.

Kritiikin seassa oli kuitenkin myös marssia kannattaneita opiskelijoita ja useiden ennakkokyselyiden mukaan jopa yli 70 prosenttia Jodel-kanavan lukijoista kannatti marssia ja oli itse osallistumassa siihen. Tarkkaa lukua on vaikea arvioida, mutta arviolta noin muutama sata opiskelija ilmaantui paikalle areenalle sekä sen ympäristöön. Luvuissa täytyy ottaa huomioon ettei osa abeista enää ole kirjoitusten jälkeen koululla.

Kuitenkaan kaikki eivät ottaneet kantaa oleenkaan, vaikka jäivätkin oppitunnille. Jodelissa käydyn keskustelun perusteella sai helposti virheellisen kuvan, että oppitunnille jääminen tarkoitti automaattisesti marssin vastustamista, vaikka eihän asia näin ollut. Jokin tapa olla osallistumatta on oltava eikä ole ikinä väärin jäädä opiskelemaan. Osa opiskelijoista saattoi myös olla normaalisti ruokailussa marssin alkaessa ja näin joko osallistua marssiin tai olla ottamatta kantaa.

Valtamedia paikalla

Myös valtamedia kiinnostui tapahtumasta ja paikalla lukiollamme seuraamassa marssia olivatkin MTV sekä Keski-Uusimaa. MTV:n toimittajat haastattelivat opiskelijoita lukiomme aulassa sekä areenan ympäristössä. Haastatteluissa kävivät niin marssia kannattaneet kuin sitä vastustaneetkin. Sen lisäksi MTV oli kello 12.15 kuvaamassa, kun opiskelijoita alkoi virrata ulos luokista.

MTV:n vierailu koululla kesti noin tunnin, jonka jälkeen he jatkoivat matkaa. Keski-Uusimaa oli huomattavasti vähemmän esillä ja tekivät lähinnä omaa lehtijuttuaan.

Pöly laskeutuu

Marssin jälkeen opiskelijoita pyöri merkittävissä määrin areenalla sekä sen ympäristössä vielä noin puolen tunnin ajan, jonka jälkeen moni joko lähti kotiin tai jatkoi seuaavalle oppitunnille. Koulullla oli myös samana päivänä uusintakokeet, joita niihin ilmottautuneet eivät voineet ymmärrettävistä syistä jättää väliin.

Tunnelmaa marssin jälkeen nostatti vapaaehtoisten opiskelijoiden lauluesitys areenalla.

Loppupäivä koululla sujui varsin rauhallisissa merkeissä ja Järjen toimitus bongasikin muun muassa opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajiston kiittämässä rehtoria koulun henkilökunnan hyvästä suhtautumisesta opiskelijoiden ulosmarssiin. Kaikkien oli tärkeää ymmärtää, että protesti ei koskenut Järvenpään lukiota tai Järvenpään kaupunkia, vaan kyseessä oli valtakunnallinen Suomen hallituksen toimia vastustanut mielenilmaus.

Juttua tarkennettu 26.4.2024 klo 8.47, lisätty näkemys hallituksen leikkauksia kannattaneista ja kerrottu leikkausten tarpeellisuudesta.