Kinnarin koulu remonttiin – Järvenpään lukio väistötilaksi 1-2 luokkalaisille

Tiistai-iltana 7.2 Järvenpään kaupunki tiedotti, että Kinnarin koulun vanha B-rakennus puretaan sisäilmaongelmien takia. Osa koulun oppilaista siirtyy Järvenpään lukiolle tulevan remontin edestä, kun abiturientitkin painuvat lukulomille.

Hiihtoloman jälkeen lukiolla nähdään uusia, pieniä, kasvoja. Kinnarin koululla purkutyöt alkavat ensi kesänä, mutta sisäilmaongelmista johtuvan oireilun takia koululaisia ripotellaan jo nyt pitkin Järvenpäätä.

Osa koululaisista siirtyy Kinnarin C-rakennukseen ja Yhteiskoululle opiskelemaan, mutta tilanpuutteen vuoksi koulun liki kolmestasadasta oppilaasta noin sata siirtyy Järvenpään lukiolle opiskelua jatkamaan.

1-2 -luokkalaisten majailu lukiolla kestää tämän kevään.

Lukiolle kuljetaan Kinnarin koululta bussikyydillä aamulla, ja sieltä takaisin päivällä. Syksyllä 2017 on odotettavissa, että koululaiset pääsevät eräänlaisiin siirtotiloihin lähelle Kinnarin koulukompleksia.

7.2 tiistai-illan tiedotustilaisuudessa Kinnarin koulun rehtori Hanna Saarinen avasi yleisölle suunnitelmia lukioon siirtymiseen liittyen.

“Järvenpään lukiolta on löytynyt meille yhtenäinen tilakokonaisuus kolmannesta kerroksesta johon kaikki mahtuvat.” Saarinen osoitti erityistä iloa lukion isoa salia ja musiikkitiloja kohtaan. Välituntien viettopaikkaa kaavaillaan lukion tekonurmelle.

Lasten ja nuorten sekä sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualuejohtaja Marju Taurula mainitsi tiedotustilaisuudessa lukiosuunnitelman olevan “turvallinen ja outo seikkailu”, johon koululaisten on hyvä ryhtyä.

Lukion rehtori kommentoi tulevia muutoksia

”Oppilaiden ja opettajien elämään tällä järjestelyllä ei tule olemaan vaikutuksia”, kertoo koulumme rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi.

Ala-astelaisten tuloa on valmisteltu paljon ja järjestelyt on pyritty hoitamaan niin, ettei niistä tulisi haittaa niin lukiolaisille kuin ala-astelaisillekaan. Lehtiniemen mukaan opetustiloista ei tule olemaan pulaa, sillä lukiossamme opetus vähenee abien lähdettyä. Ahtaudesta ei siis missään nimessä pitäisi tulla ongelmaa.

Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi vuoden takaisissa penkkarikemuissa.

Rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi. Kuva: Emma Virtanen

Ruokailutkin on suunniteltu niin, että 1-2 -luokkalaisten ruokatunnit ovat kello 10:30. – Näin he saavat syödä rauhassa, eikä lukiolaisten ruokailua varten tarvita mitään erikoisjärjestelyjä.

Koulun henkilökunta on suhtautunut ala-astelaisten tuloon positiivisesti. Opettajat ovat olleet todella innoissaan uusista tulokkaista, ja Lehtiniemi uskookin ala-astelaisten tuovan lisää eloisuutta lukioomme. ”Toivon, että voisimme kaikki pitää yhdessä huolta uusista pienistä oppilaista”, sanoo rehtorimme vielä toiveikkaana.

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen ja Emma Virtanen




Maailmalle!

Sosiaalisen median kautta voimme nähdä, mitä joku tekee juuri nyt esimerkiksi Australiassa tai Atlantin toisella puolella. Meidän ei enää ole pakko (fyysisesti) matkustaa nähdäksemme millaista elämä on muualla. Matkustamisesta saa kuitenkin aina uniikilla tavalla tunteen vapaudesta ja arvaamattomuudesta. Yksin tai yhdessä reissaamalla oppii uusia asioita omasta itsestään sekä ympäröivästä maailmasta.

Keinoja maailmalle on useita

Kielimatka (tai kielikurssi) on helppo ja vaivaton tapa päästä ulkomaille. Kielimatkojen aikana tehdään retkiä ja opiskellaan suomalaisen tai kansainvälisen ryhmän kanssa kohdemaassa. Helppoja kielimatkoista tekee se, että matkaajan täytyy vain varata matka ja lähteä – järjestö yleensä huolehtii kaikesta muusta.

Kielikurssit kestävät yleensä noin kaksi viikkoa. Kurssien hinnat riippuvat kohteesta, majoittumistavasta sekä järjestöstä, joka matkan järjestää.

Myös Järvenpään lukio järjestää kansainvälisiä projekteja. Projektit ovat opintomatkoja ja niitä järjestetään useiden eri koulujen kanssa Euroopassa sekä Euroopan ulkopuolella.

Jos muutaman viikon kielikurssit kuulostavat liian vähältä, ja haluat silti opiskella matkustamisen aikana, kannattaa miettiä vaihtoon lähtemistä, mikäli rahasta ei ole puutetta. Hinta riippuu vaihdon järjestävästä järjestöstä.

Vaihto-oppilasvuosi ulkomailla antaa paljon uusia kokemuksia, joita ei voi saada muulla tavalla. Vaihdossa asutaan yleensä paikallisessa perheessä, minkä takia maasta oppii paljon sellaisia tapoja ja asioita, joita ei oppisi pelkästään maassa käymällä.

Vaihto-oppilas käy koulua kohdemaassaan. Nämä opinnot eivät korvaa lukio-opintoja Suomessa, jonka takia lukioaika pitenee.

Vaihtoon voi lähteä myös muutamaksi kuukaudeksi, jos ei halua olla pois kokonaista vuotta.

Reissaaminen on mahdollista vielä lukion jälkeenkin

Jos et halua sotkea lukio-opintojasi maailmanvalloitussuunnitelmillasi, voit pitää lukion jälkeen välivuoden tekemällä vapaaehtoistöitä ulkomailla tai lähtemällä au pairiksi.

Vapaaehtoistyö on loistava tapa perehtyä kohdemaahan ja sen kulttuuriin. Vapaaehtoisena voit muun muassa toimia katulasten parissa, auttaa uhanalaisten eläinten kuntoutuskeskuksissa, tai tehdä muita erilaisia töitä eri puolilla maailmaa.

Au pair tekee kotitöitä ja hoitaa isäntäperheensä lapsia kohdemaassaan. Au pairiksi lähteminen on halvempaa kuin vaihtoon lähteminen, mutta molemmissa oppii maasta sekä sen kulttuurista paikallisen näkökulmasta.

Vapaaehtoistöihin sekä au pairiksi pääsee myös erilaisten järjestöjen kautta.

Jos mikään edellisistä vaihtoehdoista ei tunnu omalta tavalta nähdä maailmaa, eihän mikään estä vain pakkaamasta ja lähtemästä. Suomen passilla pääsee 156 maahan ilman viisumia ja spontaanisti matkustaminen, irtiotto, voi joskus olla hyväksikin.

Lue myös Järvenpään lukiossa vaihto-oppilasvuottaan viettävien kokemuksista!

Alunperin kirjoittanut Marika Masalin




Järkikuvia 4/vko 7

Järvenpään lukiossa myös ykkösluokkalaiset pääsevät osallistumaan penkkaripäivän juhlahumuun. Ykkösten traditioksi on muodostunut abigaalan jälkeinen juhlasiivous.

Seuraavaa Järkikuva ilmestyy talviloman jälkeen 28.2.

Alunperin kirjoittanut Ada Kalliomäki




Kohti tuntematonta

Muutos tarkoittaa prosessia, jonka aikana jokin tulee toisenlaiseksi kuin se oli. Elämässä ollaan jatkuvassa muutostilassa, huomasi sitä tai ei.

Olen pohtinut muutosta ja sen merkitystä paljon lähiaikoina. Abivuosi loppui, lukuloma alkoi. Alle kahden kuukauden päästä kolmen vuoden lukio-opintoni ovat ohi. On tehtävä isoja päätöksiä tulevaisuuteni suhteen; mitä haluan opiskella jatkossa, pitäisikö muuttaa pois kotoa, mitä teen jos en pääsekään mihinkään kouluun? Olen valvonut öitä, murehtinut ja stressannut. Olen myös toivonut, haaveillut ja innostunut.

Ihminen suhtautuu luonnostaan uuteen varauksellisesti ja epäillen. Tietty ennakkoluuloisuus on hyvä luontainen puolustusmekanismi, jolla suojellaan itseä ja muita mahdolliselta pahalta. Me kaikki pelkäämme muutosta enemmän tai vähemmän, mutta koska pelko on juurtunut niin kiinteästi osaksi ajatus- ja toimintamallejamme, emme välttämättä edes tiedosta koko asiaa. Vasta kun tapahtuu jotakin merkittävää – edessä on muutto, parisuhde päättyy tai joku läheinen kuolee – se nousee esiin. Elämän tasapaino järkkyy.

Eräs ystäväni on kauhuissaan valmistumisesta, sillä sen jälkeen on luovuttava tutusta ja turvallisesta kaveripiiristä ja kouluympäristöstä ja lähdettävä omille teilleen. [pullquote-left]Juuri epävarmuus on pelon lähde; emme voikaan luottaa siihen, että tiedämme, mitä tulee tapahtumaan.[/pullquote-left] Hänen pelkonsa on ymmärrettävää, sillä sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen on usein hankalaa ja vie aikaa. Juuri epävarmuus on pelon lähde; emme voikaan luottaa siihen, että tiedämme, mitä tulee tapahtumaan. Epävarmuus on kuitenkin myös mahdollisuus. Monet asiat, joita joskus vierasti, tuntuvat nykyään itsestäänselvyyksiltä. Epävarmuutta piti hetki sietää, mutta loppujen lopuksi se muuttui onneksi, esimerkiksi alkukankeuden jälkeen rutinoituneeksi liikuntaharrastukseksi ja paremmaksi voinniksi.

Muutos voi olla aluksi jännittävää, mutta se ei tarkoita, että asiat olisivat huonosti. Ne eivät ole enää samalla tavalla kuin ennen, mutta niin sen kuuluukin mennä. Elämä on pysähtymätön virta, siinä ei voi pysyä jatkuvasti paikallaan. Me synnymme, kasvamme ja kuolemme. Ihmissuhteita tulee ja menee, kiinnostuksen kohteet vaihtuvat, asumme siellä sun täällä. Usein nämä muutokset eivät edes ole kovin suuria, vaan lähestulkoon huomaamatta tapahtuvaa hivuttautumista uuteen suuntaan. Aina kun päivät alkavat sulautua toisiinsa ja tunnen olevani jumissa, mietin kirjailija C.S. Lewisin sanoja:

Isn’t it funny how day by day nothing changes, but when you look back, everything is different.

Rakas ystävä, olet selvinnyt kaikista elämäsi muutoksista, suurista ja pienistä, tähän päivään – miksi et selviäisi nytkin? On okei olla peloissaan, mutta älä paisuta pelkoasi mörön mittoihin! Et tule olemaan ainoa yksinäinen, pelokas opiskelija tulevassa kotikaupungissasi, sillä lukuisia muita on samassa tilanteessa. Tutustu ja tukeudu heihin. Kun seinät kaatuvat päälle ja tuntuu, ettet osaa mitään, hengitä syvään. Epäonnistuminen ei tee sinusta huonoa ihmistä. Kaikista ihmissuhteista ei tarvitse pitää kiinni kynsin hampain. Anna joidenkin kaverien mennä ja salli heidän tilalleen tulla uusia, erilaisia mutta silti ihania ihmisiä.

Muutos voi tapahtua kertarytäkässä tai hiljalleen. Se voi stressata, surettaa ja pelottaa, mutta myös kutkuttaa, innostaa ja ihastuttaa. Se on tilaisuus oppia ja kasvaa, tulla vaikeuksien kautta vahvemmaksi ja viisaammaksi versioksi itsestään.

Rohkeutta elämään: kuuntele Jukka Pojan biisi Potentiaali tästä!

Alunperin kirjoittanut Vilhelmiina Virtanen




Päätoimittajan taival – Aliisa Rantasen tarina

Aliisa Rantanen aloitti Järjessä toimittajana vuoden 2014 lopussa ohjaavan opettajan, Marjaana Svalan innostamana. Ei mennyt aikaakaan, kunnes Rantanen aloittikin jo operatiivisena päätoimittajana. Vuoden loppuun mennessä päätoimittajan pesti oli siirtynyt kokonaan hänelle.

Rantasen taival Järjessä ei alkanut aloittavalle toimittajalle kaikista helpoimmalla tavalla. Lokakuussa 2014 silloinen Suomen ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja vieraili lukiolla, ja jonkun oli tehtävä siitä uutinen.

Capture

Yksitoista päivää myöhemmin Järjen tuoreille nettisivuille ilmestyi lähes kahdeksansataasanainen, yksityiskohdilla varustettu luomus Ukrainan tilanteesta ja ulkopolitiikasta.

Aliisa pääsi myös vaihtamaan pari sanaa Tuomiojan kanssa, jota hän kuvaileekin erittäin mukavaksi henkilöksi.

 ALIISA RANTANEN

  • Syntynyt 1998
  • Tuusulasta
  • Järvenpään lukiossa 2014 – 2017 (syksy)
  • Päätoimittajana 27.4.2015 – 8.2.2017
  • Pyrkii opiskelemaan elokuvataidetta
  • Tulossa mediadiplomi
  • Suunnitelmissa kuvisdiplomi
  • Vapaa-ajalla lenkkeilee ja haaveilee reissaamisesta
  • Aikoo lukion loppupuolella matkata Kauko-Idässä pari kuukautta 

Päätoimittajarumba alkoi virallisesti 27. huhtikuuta 2015.

Aikaisempi päätoimittaja Henry Hedborg ja apulaispäätoimittaja Hanna Kuusisto siirsivät pestin Aliisalle.

Hän valitsi apulaispäätoimittajakseen Vilhelmiina Virtasen. “Ollaan oltu pitkään hyviä ystäviä, ja tiedän että Viltsulla äidinkieli sujuu erinomaisesti”, perustelee Aliisa.

Visiona Aliisalla oli juuri valmistuneiden nettisivujen ehostus digitiimin voimin sekä mainonnan ja Järjen toiminnasta innostuneisuuden lisääminen.

Toimitus onkin aikaisempaa suurempi, eli voidaan varmuudella sanoa, että Aliisa on visioissaan hyvinkin onnistunut.

Ensi syksynä valmistuvan Aliisa Rantasen mielestä kaikki jutut ovat olleet kivoja Järjessä.

Jutuista mieleenpainuvin oli kuitenkin entisen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilään Bruce Oreckin haastattelu. Keskustelu Oreckin kanssa käytiin englanniksi. Lisäksi haastattelutilanne oli muista poikkeava, hektinen.

Capture

“Haastattelu jäi hyvin mieleen, koska Oreckin maailmankuva oli erilainen. Oreck oli ylipäätään hieman erilainen haastateltava.”

Aliisan mielestä parasta on ollut nähdä, kuinka uudet opiskelijat ovat lähteneet mukaan lehden tekoon ja löytäneet oman paikkansa toimituksesta.

Vaikeuksiakin on tullut. Julkaisutekniset asiat, taitto-ongelmat, juttuaiheet ja haastateltavien saaminen tulevat ensimmäisenä mieleen Rantaselle.

Capture“Esimerkiksi suvaitsevaisuusviikkoon liittyvä haastattelu oli hankala toteuttaa, koska haastateltavia ei meinannut löytyä”, Aliisa kertoo.

Lopulta löytyi kuitenkin neljä haastateltavaa ja jutun toteuttaminen onnistui.

Järjen toimitus käy joka kevät toimitusvierailulla jossain muussa toimituksessa. Vuoden 2015 vierailu naistenlehti Oliviaan jäi mieleen sen murrospainotteisuuden takia.

Oliviassa tuli vahvasti esille se, kuinka kaikki alkaa pikkuhiljaa siirtyä nettiin. Eli me elämme sellaista median murrosta.

Vierailulla näki hyvin, miten aikakausilehtiä tehdään. Myös vuoden 2016 vierailu Lännen Mediaan oli Aliisasta mukava reissu.

Aliisa Rantanen on ollut aikaisemminkin mukana lehden teossa. Aliisa suoritti tettinsä Keski-Uusimaan toimituksessa ja osallistui toissakesänä Yleisradion siistiin kesäduuniin kuukaudeksi. Siellä Rantanen toimi yhteiskuntayksikössä, muun muassa tekemässä kyselyitä ihmisille Helsingin kaduilla.

Kyselyihin vastaajia oli vaikea löytää. Kysymyksien luonteella saattoi olla osaa ongelmaan. Ihmiset eivät halua kauheasti kertoa omista kondomitottumuksistaan muille.

Elokuva-ala kiinnostaa Aliisa Rantasta

Yleisradion siistissä kesäduunissa Aliisa tutustui myös Aamu-tv:n kuvaukseen. Mukana oli kaksi muutakin Järvenpään lukion opiskelijaa, joista toinen oli myös Järjestä.

Järki apuna tulevaa miettiessä

Aliisan mielestä Järki toimii suurena plussana CV:ssä ja helpottaa töihin hakemista. Toimittajuuden lisäksi esimerkiksi Sakari Mäkelän kursseille osallistuminen on antanut suuntaa tulevalle.

Suunnitelmissa Aliisalla on hakea opiskelemaan elokuva-alaa esimerkiksi Aalto-Yliopistoon tai ulkomaille, kuten University of Creative Artsiin Englantiin.

Järjen tulevaisuus Järvenpään lukion osaajissa ja yhteistyössä?

Aliisa toivoo, että toimittajat saadaan auttamaan toisiaan. Yhteistyö ja ryhmähenki olisi tärkeää. Järjen tulevaisuuden kannalta hän haluaisi lisätä näkyvyyttä ja toivoo, että Järki toisi esille lukion omia osaajia jutuissaan.

Aliisa Rantasen jalanjäljissä seuraa allekirjoittanut, Emma Virtanen 4. jaksosta alkaen.

Alla vielä kaikki Aliisan omat jutut

Lista ei sisällä toimituksen tunnuksen alla tehtyjä kirjoituksia ja avustuksia.

Ulkoministeri vieraili lukiolla (11.11.2014)
Kaamos karkoittui Art Cafessa (24.11.2014)
Maahanmuuttaja tai Suomessa syntynyt: ihmisiä kaikki (11.12.2014)
Suvaitsevaisuusviikko huipentui rakkauden päivään (18.12.2014)
Oispas tullut kesä näin talven keskelle (28.2.2015)
Järki-gurun jäähyväiset (27.4.2015)
Fysiikkaa Kalifornian auringon alla (25.5.2015)
Tervetuloa lukemaan Järkeä! (11.8.2015)
Lupa soittaa – ja tehdä virheitä (7.9.2015)
Älä jää homehtumaan (14.9.2015)
Ex-suurlähettiläs haluaa lisää luovuutta (20.11.2015)
Ronja Suokivi opk:n uudeksi puheenjohtajaksi (29.4.2016)
Vähän erilaista musiikkia (14.9.2016)
Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (16.11.2016)

Alunperin kirjoittanut Emma Virtanen




Järkikuvia 3/vko 6

Tällä viikolla sai alkunsa kuvataiteen, musiikin ja englannin opiskelijoiden yhteinen Italia-projekti, jonka aiheena tänä vuonna on tarina. Matkan kulkua voi seurata projektin blogista.

Alunperin kirjoittanut Ada Kalliomäki




Järkikuvia 2/vko 5

Järkikuvilla on nyt myös oma hahmonsa! Tämä ykkösluokkalaisen elämää viettävä vesilintu kaipaa nimiehdotuksia. Niitä voi laittaa osoitteeseen toimitus@jarkimagazine.fi !

Alunperin kirjoittanut Ada Kalliomäki




Zero(ish) waste – nollatoleranssi jätteelle

”Meres enemmän muovii ku kaloi 2020”, räppää Mikael Gabriel coverissaan Chisun kappaleesta Mun koti ei oo täällä. Tämä kuvaus on hyvinkin mahdollinen, kun mietitään nykyisiä kulutustottumuksia. Muovia on kaikessa ja kaikki on muovissa.

Jokainen suomalainen tuottaa jätettä keskimäärin 500 kiloa vuodessa. Heitämme ajattelemattamme tavaraa pois ja samalla kuorrutamme maapalloa ties millä jätteellä. Tätä ilmiötä vastaan taistelee zero waste -elämäntapa, jota yhä useammat ihmiset kautta maailman alkavat omaksua elämäänsä. Mitä zero waste siis tarkoittaa ja miksi juuri sinun kannattaisi oppia siitä jotain?

Mitä zero waste tarkoittaa?

Zero waste on elämäntyyli, jossa pyritään jätteen minimoimiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa kertakäyttöisten sekä pakkauksellisten tuotteiden käytön lopettamista, sillä suurin osa kierrätyskelvottomasta jätteestä koostuu juuri näistä kahdesta asiasta. Kertakäyttöisistä asioista luopuminen on todella helppoa, mutta pakkauksista luopuminen onkin jo huomattavasti vaikeampaa: jos menet kauppaan, kaikki on pakattu jonkinlaiseen pakkaukseen. Tämän vuoksi zero waste -elämäntyyli vaatii himpun verran luovuutta; mistä löydän kaikki tarpeelliset asiat ilman pakkauksia?

Yksi tärkeä askel jätteettömyyteen onkin itse tekeminen. Esimerkiksi kosmetiikkatuotteita on todella helppo tehdä kotona yksinkertaisista aineista. Jos taitoa ja yritteliäisyyttä riittää, on miltei kaiken tekeminen itse mahdollista. Positiivista on se, että kaikille löytyy jotain tekemistä: jos on hyvä käsitöissä, voi ommella vaatteita, jos on hyvä leipomaan, voi leipoa omia leipiä… Mahdollisuudet ovat rajattomat. Käsin tekemisen voi viedä niinkin pitkälle, että tekee siitä bisnestä. Esimerkiksi yksi zero waste -guruista, Lauren Singer, perusti oman yrityksen, jossa hän myy tekemäänsä jätteetöntä pesuainetta. Toinen esimerkki on Britanniassa sijaitseva ravintola Silo, joka tekee kaiken ruuan täysin jätteettä ja muun muassa kasvattaa käytetyissä kahvinpuruissa sieniä, joita käytetään myöhemmin ruuissa.

Jos koet, että itse tekeminen ei ole sinun juttusi, osta käytettyjä tavaroita. Jos tavara on jo tuotettu ja sitä on käytetty mutta se on täysin käyttökelpoinen, miksi se pitäisi heittää pois? Tällä tavoin tuotteen ympäristövaikutuksetkin jakautuvat monelle henkilölle yhden sijaan. Kirppareilla shoppaillessa säästää myös paljon rahaa, sillä samat tuotteet ovat siellä usein paljon halvempia kuin uutena ostetut. Vastavuoroisesti tavaroiden myyminenkin on todella viisasta. Näin tavara, joka on sinulle täysin merkityksetön, saa uuden rakastavan kodin, ja lompakkosi taas saa hieman täytettä. Tästä syystä kirpputorit ovat mahtava ostosympäristö opiskelijoille.

Elämä täysin ilman jätettä?

On myönnettävä, että nyky-yhteiskunnassa on vaikeaa, jollei jopa mahdotonta elää tuottamatta ollenkaan jätettä. On kuitenkin ihmisiä, jotka ovat saaneet monien vuosien jätteet pieneen lasipurkkiin. On siis mahdollista tuottaa vain minimalistisen vähän jätettä, mikä loppujen lopuksi ei ole niin haastavaa kuin luulisi.

Ajattele jätteetöntä elämää lukemisen tavoin: kukaan ei opi lukemaan sormiaan napsauttamalla. Ensin opitaan aakkoset, sitten luetaan hitaasti ja töksähdellen, mutta kun viimein opit kunnolla lukemaan, lukemisesta tulee sujuvaa etkä unohda sitä milloinkaan. Siitä tulee osa kehosi toimintoja. Niin käy myös zero wasten kanssa. Kun olet oppinut perusteet, oppinut mistä saat ruokaa ilman pakkauksia, mistä saat hygieniatuotteita joko maatuvassa tai kierrätettävässä muodossa, missä sijaitsevat parhaat kirpputorit – kun opit kaiken tämän, sujuu elämä aivan niin kuin mikään ei olisi koskaan muuttunutkaan. Ainoa asia, jonka saatat huomata, on se, että et enää tarvitse astiaa sekajätteelle.

Helpoimmat säännöt jätteettömälle elämälle ovat kolme ärrää:

  1. Reduce: Karsi asioita, joita et tarvitse. Älä myöskään osta tarpeettomia tavaroita tai liikaa elintarvikkeita, jotka jäävät käyttämättä.
  2. Reuse: Mieti, voitko käyttää tuotetta uudelleen joko omana itsenään tai muokkaamalla sitä jollain tavalla.
  3. Recycle: Kierrätä se, mitä et pysty uudelleenkäyttämään itse. Tähän voisi ynnätä myös kompostoinnin, jos siihen on mahdollisuus.

Pieniä muutoksia joita kaikki voivat tehdä

Vaihda muovihammasharjasi bambuiseen. Maailmassa tuotetaan viisi miljardia muovista hammasharjaa – eikä niitä voi kierrättää. Bambuinen hammasharja on täysin biohajoava vaihtoehto, eivätkä se ole normaalia hammasharjaa kalliimpi. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että hammasharja on valmistettu myös pandaystävällisesti!

DSCF5409

Lopeta mikromuovia sisältävien hammastahnojen ja kuorintavoiteiden käyttö. Monet kuorintavoiteet sisältävät mikromuovia, joka on vaikea suodattaa pois veden puhdistusprosessissa, minkä seurauksena se päätyy helposti meriin. Mikromuovittomia vaihtoehtoja löytyy niin hammastahnasta kuin kuorintavoiteistakin, kuten myös tuubittomia versioita. Miksi siis enää käyttäisimme ympäristölle huonoja tuotteita?

Osta irtonaiset tuotteet kaupassa omaan kankaiseen kassiin. Esimerkiksi vihanneksia ei kannata ostaa muovipussissa, sillä niitä voi ostaa omaan kestokassiin. Kannattaa tosin aina kysyä kaupasta, että näin saa tehdä, sillä kaupat voivat vaatia kasseja joista jollain tavalla näkee läpi. Myös irtokarkkeja voi ostaa omaan pussiin, joten karkeista ei pakkausten vuoksi tarvitse luopua!

DSCF5410

Käytä tuotteet aina loppuun. On parempi käyttää tuote kokonaan loppuun kuin ostaa uusi, parempi tuote ja heittää vanha pois sisältöineen päivineen. Tämä ei tietenkään koske huonoksi menneitä tuotteita, varsinkaan jos kyse on helposti pilaantuvista elintarvikkeista. Mutta jos kaapissasi on jo kauan lojunut shampoopullo josta et pidä, voit aina lahjoittaa sen sisaruksellesi tai ystävällesi, kenelle tahansa joka nauttii sen käytöstä enemmän kuin sinä.

Ole muutenkin säästäväinen. Vaikka säästeliäisyys sinänsä ei kuulu jätteettömään ajattelutapaan, se on silti suuri osa sitä. Ole siis yleensäkin ympäristöystävällinen ja vältä veden ja sähkön tuhlausta. Ota siis lyhyempiä suihkuja, älä jätä valoja huoneeseen, jos siellä ei ole ketään, älä lämmitä huonettasi liikaa, älä heitä ruokaa roskiin… Kaikki nämä ovat varmasti kaikille tuttuja asioita, mutta ne tuppaavat usein unohtua.

Jätetään paikka paremmaksi kuin mitä se oli ennen meitä

 

Muista, että vaikka kuinka haluaisit olla tuottamatta jätettä, joskus se ei vain ole mahdollista. Ehkä tilauksesi ottanut smoothientekijä ei muistanut pyyntöäsi vaan laittoi siitä huolimatta muovipillin tuomaasi lasiseen astiaan, koska se nyt vain tulee heiltä niin rutiinina. Ehkä et löydä mistään pakkauksetonta lihaa (mitä ei välttämättä ole edes saatavilla hygieniasäädösten vuoksi) ja joudut sen takia ostamaan jauhelihaa, joka on täysin kääritty muoviin. Tai ehkäpä sinulla ei muuten vain ole mahdollisuutta vaikuttaa perheesi ruokaostosiin ja joudut siis syömään varsin pakattua ruokaa. Se on normaalia ja se on täysin okei. Tärkeintä on yritys ja se, että olet mukana tekemässä muutosta. Ole siis myös aktiivinen kuluttaja ja anna palautetta kauppaketjuille ja tuottajille, jos koet sen olevan tarpeellista. On täysin hyväksyttävää koettaa saada aikaan muutosta ympäristöön vaikuttavaan ongelmaan.

Kenenkään ei tietenkään tarvitse omaksua zero waste -elämäntyyliä omaan elämäänsä, vaikka se tietysti ihanteellista olisikin. Tärkeinä olisi, että kaikki alkaisivat ajattelemaan omaa kulutustaan ja tekisivät siihen muutoksia omien arvojensa perusteella. Jos vaikka päätät vain alkaa kierrättämään, on se jo paljon parempi ympäristölle kuin kierrättämättä jättäminen. Jos taas olet valmis uhraamaan hieman enemmän aikaasi ja energiaasi maailman puolesta, jätteen vähentäminen on mitä parhain tapa aloittaa. Mitä tahansa teetkään, muista, että elämä on prosessi, ja niin on ympäristöystävällinen elämäkin. Millä loppujen lopuksi on merkitystä, on se, että jätämme tämän planeetan jälkeemme parempana kuin mitä se oli ennen meitä.

Alunperin kirjoittanut Siiri Parviainen




Järkikuvia 1/vko 4

Lisää Järjellisiä kuvia voi odottaa joka tiistai puolenpäivän aikoihin.

Katso myös Ada Kalliomäen haastattelu täältä!

Alunperin kirjoittanut Ada Kalliomäki




Viikoittaiset sarjakuvat Järkeen – haastattelimme taiteilijaa

Ekaluokkalainen lukiomme kuvataidelinjaa käyvä Ada Kalliomäki aloittaa Järjessä uutena toimittajana tällä viikolla tuoden lehteen viikoittaiset sarjakuvat.

Ada kertoo kiinnostuksensa sarjakuviin ja niiden piirtämiseen olevan melko uusi, vaikka hän onkin piirtänyt aina kaikenlaista.

”Muistan pienenä katsoneeni, kun siskoni piirsi hevosia tosi hyvin. Ajattelin, että minäkin haluan olla hyvä piirtämään.”

Sarjakuviin kiinnostus lähti, kun hän viime vuonna osallistui haasteeseen, jossa oli tarkoitus piirtää yksi sarjakuva päivittäin yhden kuukauden ajan. Ada kertoo nuorempana myös lukeneensa joitakin sarjakuvia kuten Aku Ankkaa, mutta hän ei omasta mielestään ole lukenut vielä tarpeeksi sarjakuvia elämänsä aikana.

Adan sarjakuvien aiheet käsittelevät arkipäiväisiä tilanteita sekä ajankohtaisia tapahtumia. Inspiraatiot hänelle tulevat kuin tyhjästä, esimerkiksi esineistä ja ihmisistä ympäröivässä maailmassa. Ada on myös piirtänyt sarjakuvia yhteiskunnallisista aiheista, mutta moni näistä aiheista on jo viimevuotisia ja vanhentuneita.

Omaa piirtotyyliään Ada luonnehtii realistiseksi, mutta sarjakuvissa hän pyrkii epärealistiseen, leikkisämpään suuntaan.

Kuvataiteilun ohella Ada kertoo harrastavansa teatteria Järvenpään teatterin 16-19 -vuotiaiden ryhmässä, ”JäTe-nuorissa”. Teatteria hän on harrastanut jo kolme vuotta.

Tulevaisuudessa Adalla ei ole kiinnostusta ryhtyä sarjakuvataiteilijaksi eikä näyttelijäksi, mutta hän haluaa pitää nämä molemmat harrastukset kuitenkin mukana elämässään.

Adan sarjakuvia löytää Järjen sivuilta tiistaisin 24.1. lähtien.

Alunperin kirjoittanut Marika Masalin